Parhaat tulokset on saatu niissä S-ryhmän yrityksissä, joissa lyhytpsykoterapia on otettu käyttöön muiden tukimuotojen lisäksi. Kokonaisuuteen kuuluvat myös työterveyshuollon kanssa yhdessä kehitetyt Mielen Chat- ja Mielen Sparri -palvelut, jotka tarjoavat työntekijöille mielenterveyden tukea nopeasti ja matalalla kynnyksellä, kertoo henkilöstöpäällikkö Mari Junnila.
HR-asiantuntija Matti Räsänen painottaa, että työkulttuurilla ja esimiehillä on erityisen iso vaikutus. SOK onkin kouluttanut esimiehiä mielenterveysasioissa ja lisännyt esimiesten tukea. Puheeksi ottaminen, hoitoon ohjaaminen ja työhönpaluun tukeminen helpottuvat, kun esimiehellä on ymmärrys mielenterveyden haasteista. Työhönpaluuta on tärkeää tukea, jotta sairauspoissaolot eivät pääse pitkittymään ja työhön osataan sopia tarvittavat muutokset työhönpaluuta helpottamaan.
Onnittelut hankkeelle edelläkävijämäisestä ja valtakunnallisesta työstä. Mielenterveyden oireet ja niiden vuoksi lisääntyvät työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvava haaste työelämälle. SOK:n hankkeessa sairauspoissaoloja on saatu hallittua ja mielenterveyttä tuettu ennaltaehkäisevästi työterveyshuollon kanssa yhdessä kehitetyillä toimintatavoilla.
Työterveyshoitajaliitto suosittelee työterveyshuollon toimijoita kannustamaan myös muita yrityksiä satsaamaan vastaavaan malliin, jolla SOK säästi satoja tuhansia euroja sairauspoissaolokustannuksissa.
Ruth Säynäjärven rahasto perustettiin vuonna 1987 toimimaan Suomen Työterveyshoitajaliiton hallinnoimana rahastona, joka jakaa vuosittain apurahoja liiton jäsenille tutkimus- ja kehitystoimintaan. Lisäksi jaetaan vuosittain tunnustus työterveyshuollon kehittäjälle ja vaikuttajalle, joka on merkittävästi panostanut ja toiminut työterveyshuoltoa kehittäen, etenkin työterveyshoitajien ammattikunnan näkökulmasta.
Tiedotteen alkuperäinen julkaisuaika 27.3.2020.
