Akavan lausunto viitekehyksen laajentamistyöryhmän loppuraportin esityksistä ja raporttiin sisältyneestä asetusehdotuksesta

Akava toteaa opetus- ja kulttuuriministeriölle antamassaan lausunnossa kansalliseen viitekehykseen tehtyjen, laajentamista koskevien työryhmän esitysten edistävän koulutusjärjestelmämme selkiyttämistä sekä liikkuvuutta koulutusjärjestelmän sisällä. Muuttuviin osaamistarpeisiin voidaan vastata jatkuvalla oppimisella.

Lausuntopyyntö viitekehyksen laajentamistyöryhmän loppuraportin esityksistä ja raporttiin sisältyneestä asetusehdotuksesta

Akava ry lausuu kunnioittavasti seuraavaa:

Akava pitää tarpeellisina ja perusteltuina kansalliseen viitekehykseen tehtyjä, laajentamista koskevia työryhmän esityksiä. Ne edistävät koulutusjärjestelmämme selkiyttämistä sekä liikkuvuutta koulutusjärjestelmän sisällä.

Jatkuvan oppimisen järjestelmiä ollaan kehittämässä ja määrittelemässä parhaillaan. Siksi on säilytettävä mahdollisuus siihen, että viitekehyksen jatkokehitys vie aidosti kohti osaamisen viitekehystä niin, että viitekehykseen olisi mahdollista sijoittaa myös muita kuin tutkintoon johtavaa koulutusta ja/tai säädöspohjaisia osaamiskokonaisuuksia.

Osaamistarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa. Näihin muutostarpeisiin voidaan vastata jatkuvalla oppimisella. Se edellyttää, että osaaminen saadaan näkyviin ja joustavammin tunnustetuksi, jotta uudenlaiset osaamiskokonaisuudet voivat kehittyä.

Viitekehykseen sijoittamisen hyötynä on se, että osaamiskokonaisuudet tulevat tunnistetuiksi ja tunnustetuiksi, mikä lisää niiden relevanssia ja tunnistamista työelämässä. Se edellyttää viestintää ja kouluttamista, joiden kustannuksiin on varauduttava. Jos viitekehyksestä halutaan saada tavoitteiden mukainen työkalu osaamisen tunnustamiseen ja liikkuvuuden joustavoittamiseen, vaatii se toimijoiden kouluttamista ja laajaa tiedottamista.

Viitekehyksen kehittämisen jatkotyö

Viitekehyksen eri tasoille asemoitumisen tulisi aina perustua kokonaisuuden vaativuuteen.

Akava kannattaa esitystä siitä, että ammatillinen opettajankoulutus otetaan kevään 2019 aikana jatkokäsittelyn ja sijoitetaan sen tuottaman osaamisen mukaiselle tasolle 7.

Jatkossa on myös arvioitava esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen asemaa ja niiden sijoittamista viitekehykseen.

Lisäksi on syytä harkita korkeakoulujen henkilöstön suorittamien korkeakoulupedagogisten opintojen lisäämistä viitekehykseen.

Mikäli terveydenhoitajatutkinto muutetaan ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi, Terveydenhoitaja YAMK- tutkinto asettuisi viitekehykseen osaamistasolle 7.

On hyvä, että viitekehykseen on jatkossa tarkoitus myös sijoittaa osaamiskokonaisuuksia, jotka ovat kelpoisuus- ja pätevyysvaatimuksina ammatissa tai tehtävässä toimimiseen. Yksi tässä huomioitava osaamiskokonaisuus on audionomikoulutus.

Viitekehyksen laajentamista koskeva asetusehdotus

Viitekehysten laajentaminen palvelee sitä, että osaaminen tulee näkyväksi ja suhteutettua tutkintojen ja oppimäärien tuottamaan osaamiseen yhdenmukaisella ja ymmärrettävällä tavalla.

Viitekehyksessä keskeinen periaate ovat oppimistulokset, jotka määrittävät osaamiskokonaisuuksien sijoittumisen viitekehyksen eri tasoille. Nyt esitetyssä asetusehdotuksessa tasoille 6 ja 7 sijoittuvat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset sijoitettaisiin kuitenkin opiskelijan taustatutkinnon sekä koulutusten kohderyhmän perusteella. Se ei vastaa viitekehyksen periaatetta.

Erikoistumiskoulutukset voivat sijoittua kahdelle eri tasolle (6 ja 7) opintojen ja vaativuuden mukaan, mutta viitekehyksessä ei tulisi määritellä opintojen kohderyhmää tai taustatutkintoa, kuten ei muidenkaan tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien kohdalla muilla viitekehyksen tasoilla.

Viitekehyksen tulee kattaa laajasti erilaiset osaamiskokonaisuudet sekä muut osaamisen kehittämiseen ja ammattitaidon parantamiseen tähtäävät opinnot eri hallinnonaloilla sekä työelämässä olevan aikuisväestön osaamista täydentävät ja ammattitaitoa parantavat opinnot.

Akava ry

Elina Sojonen
johtava asiantuntija