Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n lausunto luonnoksesta Suomen perusraportiksi YK:n sopimusvalvontaelimille

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK toteavat lausunnossaan ulkoministeriölle muun muassa, että Suomi käyttää suhteessa BKT:hen pohjoismaisittain vähän rahaa työttömien palveluihin ja palkkatukeen. Ihmisoikeuksien suojelusta ja edistämisestä todetaan, että uhrilla on lain mukaan oikeus saada sukupuolisyrjinnästä tai muusta syrjinnästä hyvitystä. Ottaen huomioon, että kyse on ihmisoikeuksien loukkaamisesta, hyvitykset ovat Suomen olot huomioon ottaen mitättömiä.

Luonnos Suomen perusraportiksi YK:n sopimusvalvontaelimille

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Akava ry ja STTK ry lausuvat seuraavasti:

I YLEISTÄ TIETOA SUOMESTA

Työllisyys

Suomi käyttää suhteessa BKT:hen pohjoismaisittain vähän rahaa työttömien palveluihin ja palkkatukeen.

II IHMISOIKEUKSIEN SUOJELUN JA EDISTÄMISEN YLEISET PUITTEET

d) ihmisoikeudet Suomen tuomioistuimissa

Uhrilla on lain mukaan oikeus saada sukupuolisyrjinnästä tai muusta syrjinnästä hyvitystä. Tasa-arvolain mukaisen hyvityksen määrä on noin 8 000 euroa. Muusta syrjinnästä tuomioistuinten määräämät hyvitykset ovat tätä alempia. Myös rikosoikeudelliset seuraamukset ovat vähäisiä eikä poliisi tutki tekoja. Ottaen huomioon, että kyse on ihmisoikeuksien loukkaamisesta, hyvitykset ovat Suomen olot huomioon ottaen mitättömiä. Alhaiset seuraamukset eivät edistä ihmisoikeussopimusten noudattamista.

YK:n perusraportissa tulisi II. ihmisoikeuksien suojelun ja edistämisen yleiset puitteet kappaleessa ja sen liitteissä huomioida kansainvälinen työjärjestö ILO ja sen yleissopimukset paremmin. ILO on YK:n alainen kansainvälinen työjärjestö, joka luo kansainvälisiä työelämän yleissopimuksia ja suosituksia sekä valvoo ja tukee jäsenmaitaan sopimusten noudattamisessa. Suomessa toimii Työ- ja elinkeinoministeriön asettama ILO-neuvottelukunta yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Raportissa tulisi kuvata, miten tavoitetta edistää ihmisarvoista työtä (decent work) on Suomessa edistetty. Ihmisarvoinen työ on yksi keskeisimmistä keinoista lisätä ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta maailmassa ja se on osa YK:n vuosituhattavoitteita. Työ ja työstä saatavat ansiotulot ovat yksi merkittävimmistä keinoista vähentää köyhyyttä. Tämän lisäksi työllä on suuri merkitys ihmisen elämänlaadun ja merkityksellisyyden osalta.

Raportissa on perusteltua täsmentää, mistä nämä työelämän kansainväliset normit löytyvät (www.finlex.fi sekä ministeriön sivut). Liitteessä II. olisi perusteltua mainita taulukossa 42. myös kesällä 2019 ILO:n työkonferenssin hyväksymä uusi yleissopimus (nro 190) väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä.

Pimeä työ

Suomessa pimeä työ ja lisääntyvä ihmiskauppa ovat ongelmia. Uhka kohdistuu erityisesti maahanmuuttajiin ja muihin pimeään työhön pakotettuihin henkilöihin. Näiden ihmisten kohdalla valtion passiivisuudesta seuraa, että muun ohella taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu.

F. Ihmisoikeussopimusten julkaisu, levittäminen ja tietoisuus

e) Kehitysyhteistyö

Kuvaus kehitysyhteistyöstä ja sen määrärahoista on täsmällinen toisin kuin sisällön kuvaaminen. Olisi tärkeää avata Suomen kehityspolitiikan ihmisoikeusperustaa ja mm. sitä, miten se vahvistaa ILO:n perusoikeuksien toteutumista kohdemaissa.

H. Muu ihmisoikeuksiin liittyvä tieto

Agenda 2030

Valtioneuvoston ja kehityspoliittisen toimikunnan sekä kestävän kehityksen toimikunnan toiminta sekä tehdyt selvitykset ja tehdyt tutkimukset kuvataan kattavasti. Tässä yhteydessä olisi lisäksi tärkeää saada tietoa siitä, miten Suomi edistää tavoitetta SDG8 eli säällisen työn lisäämistä maailmassa ja osana sitä vahvistaa myös aina ILO:n perusoikeuksien toteutumista niin kansallisessa kuin mm. kauppa- ja kehityspolitiikassa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Akava ry

STTK ry