– Akava pitää hyvänä, että liikesalaisuuslaki on säädetty. Uuden lain avulla olisi voitu selkeyttää liikesalaisuuksia koskevaa epäselvää lainsäädäntöä, mutta se jättää työntekijöiden salassapitovelvollisuuden laajuuden ja keston epäselväksi, toteaa Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.
– Myönteistä on se, että eduskunnan hyväksymän lain mukaan työntekijällä on oikeus turvautua ammattiliiton apuun, jos liikesalaisuuksia koskevia erimielisyyksiä tulee työnantajan kanssa. Lain mukaan työntekijä voi ilmaista liikesalaisuudet avustajanaan toimivalle liiton edustajalle. Näin työntekijällä säilyy mahdollisuus kysyä neuvoa liitostaan myös liikesalaisuuksia koskevissa asioissa, toteaa Vuorenkoski.
Akava katsoo, että liikesalaisuuslain säätämisen yhteydessä olisi pitänyt samalla rajoittaa työntekijöiden kilpailukieltosopimusten käyttöä ja luoda työsopimuslakiin salassapitosopimuksia koskeva säännös.
– Kilpailukielto- ja salassapitosopimusten laaja-alainen käyttö on lain säätämisen yhteydessä tunnistettu ongelmaksi. Kilpailukieltoja käytetään perusteetta hyvin laajasti ja salassapitosopimuksissa määritellään salassapidon alaiseksi vailla perustetta kaikenlainen tieto, jota työntekijä saa työuransa aikana. Usein näihin liittyy myös aivan kohtuuttomia sopimussakkoja, kertoo Vuorenkoski.
– Oikeustila salassapitosopimusten kohtuullisuudesta on epäselvä. Nyt eduskunta jättää nämä sopimukset arvioitavaksi viime kädessä oikeuskäytännössä. Reilumpaa olisi ollut selventää oikeustilaa kirjaamalla se lakiin, toteaa Vuorenkoski.
– Kilpailukieltosopimusten käytön selvä rajoittaminen edellyttää muutoksia lainsäädännössä. Akava vaatii, että hallitus käynnistää kolmikantaisen valmistelun sopimusten käytön rajoittamiseksi mahdollisimman pian, sanoo Vuorenkoski.
