– Yrittäjäksi ryhtyminen on yhä useammalle korkeakoulutetullekin kiinnostava vaihtoehto. Moni yhdistelee työtä palkansaajana ja yrittäjänä tai itsensätyöllistäjänä. Nykyisin henkilö voi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta vain joko palkansaaja- tai yrittäjätulojen perusteella. Yksinyrittäjä, freelancer, itsensätyöllistäjä tai apurahalla työskentelevä voi ilman työtä jäädessään pudota kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle, sanoo puheenjohtaja Timo Saranpää AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:stä.
Puheenjohtaja Timo Saranpää AKY – Akavalaiset yrittäjät ry:stä pitää yhdistelmävakuutuksen luomista tärkeänä yrittäjän sosiaaliturvan parantamiseksi.
– Ongelman ratkaisu olisi yhdistelmävakuutus. Se toisi palkansaajan ja yrittäjän työssä toimivat työttömyysturvassa yhdenvertaiseen asemaan, Saranpää jatkaa.
Hän painottaa, että yhdistelmävakuuttaminen tekisi siirtymät työn eri muotojen välillä sujuviksi ja olisi askel turvallisempaan työelämään, kun yrittäjänä ja palkansaajana tehtyä työtä voisi vakuuttaa yhtäaikaisesti työttömyyden varalta. Yhdistelmävakuutuksen käyttöönotto voisi helpottaa päätöstä ryhtyä yrittäjäksi, johon liittyy joka tapauksessa taloudellisen riskin ottaminen.
Jaksamisen tuki ja osaamisen kehittäminen tärkeitä yrittäjällekin
– Yrittäjien palveluissa on kiinnitettävä enemmän huomiota yrittäjän jaksamisen ja työkyvyn tukemisen. Yrittäjien työterveyshuollon hankinnan ja työsuojelun osaamista pitää lisätä yrittäjän itsensä hyvinvoinnin takia, mutta myös työnantajayrittäjän vastuiden hoitamisen näkökulmasta, Saranpää toteaa.
Psykososiaalinen kuormitus on työkykyä eniten uhkaava tekijä yrittäjillekin. Ylikuormituksen ehkäisemiseksi tarvitaan valtakunnallinen työkykyohjelma, jossa huomioidaan eri työn muodot sekä konkreettisia, ennalta ehkäiseviä toimia esimerkiksi työterveyshuollossa.
Yrittäjien osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia pitää kehittää jatkuvan oppimisen järjestelmän osana. Esimerkiksi osaamissetelin avulla voidaan tarjota yrittäjälle mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön verokannustimia, jotka mahdollistavat osaamisen päivittämiseen liittyvien kulujen vähentämisen verotuksessa.
Kasvun ja uuden liiketoiminnan reittejä rakennettava
Koronakriisi on tuonut esiin yrittäjän sosiaaliturvan ongelmakohtia, joissa yhteiskunnan on tultava yrittäjiä vastaan lieventämällä taloudellista turvattomuutta. Samalla pitää rakentaa reittejä uuteen kasvuun ja liiketoimintaan.
Panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan ovat avainasemassa uuden kasvun synnyttämisessä.
Johtava asiantuntija Anu Tuovinen Akavasta painottaa TKI-panostusten tärkeyttä yritysten kasvun lähteenä.
– Kriisin keskelläkin on pidettävä kiinni pitkän aikavälin suunnitelmasta, jolla kannustetaan yrityksiä nostamaan TKI-panostuksiaan. Tavoitteena tulee yhä olla julkisten ja yksityisten TKI-panostusten nostaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, toteaa Akavan johtava asiantuntija Anu Tuovinen.
Suomeen tarvitaan kestäviä ratkaisuja sekä yrittäjän että valtion talouden näkökulmasta. Yrittäjille on saatavaa turvaa, mutta lisäksi on luotava yrityksille kasvun mahdollisuuksia. Tämä onnistuu esimerkiksi helpottamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamista ja sujuvoittamalla lupaprosesseja kansainvälisten osaajien rekrytoimiseksi.
Teksti: Ritva Siikamäki
Kuvat: Lehtikuva/Astrakan Images (kuvituskuva), Liisa Takala (Anu Tuovinen)
Lisätietoja:
