Julkisen talouden tervehdyttäminen on kova työ
– Syksyn budjettiriihi keskittyi pääasiassa jo aiemmin päätettyjen asioiden toistamiseen. Kovin paljon uutta se ei tarjonnut. Hyvää on julkisten TKI-panostusten rahoituksen turvaaminen. Valmistelussa oleva verokannustin vihreille investoinneille voi olla toimiva työkalu talouskasvun vauhdittamiseen. Uusia ajatuksia kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi olisi hankalassa tilanteessa kaivattu enemmänkin, sanoo pääekonomisti Pasi Sorjonen.
– Suomen hallituksen tavoite on pysäyttää pitkään jatkunut julkisen talouden velkasuhteen nousu viimeistään vuonna 2027. On hyvä, että julkisen talouden rahoitusongelmat otetaan vihdoin vakavasti ja niitä pyritään korjaamaan määrätietoisesti, kun se vielä on omin toimin mahdollista, Sorjonen jatkaa.
– Valtiontalouden alijäämää syntyy runsaat 33 miljoonaa euroa joka päivä, huomauttaa pääekonomisti Pasi Sorjonen.
– Valtiontalouden arvioidaan olevan runsaat 12 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2025. Alijäämä rahoitetaan valtionvelalla, jonka korkomenoihin uppoaa runsaat 3 miljardia euroa. Se on tietysti pois muusta käytöstä. Alijäämää syntyy miljardin euron verran joka kuukausi eli runsaat 33 miljoonaa euroa joka päivä, Sorjonen huomauttaa.
– Julkisen talouden tervehdyttäminen on kova työ. Tästä kertoo, että alijäämä pysyy näin suurena samalla, kun julkisia menoja karsitaan ja verotusta valikoidusti kiristetään. Alijäämä kertoo myös, että liikkumavaraa on vähän. Menoja ei voida lisätä tai veroja keventää, ellei kiristetä jossain muualla, Sorjonen huomauttaa.
Työllisyyden näkökulmasta vääränsuuntaisia linjauksia ovat kotitalousvähennyksen tuntuva karsiminen ja se, että hallitusohjelman kirjausten vastaisesti ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksia ei tehdä kaikissa tuloluokissa vuodelle 2025. Myös osaajapula tarvitsee kipeästi ratkaisuja.
Vihreän siirtymän mahdollisuudet jäivät käyttämättä
– Hallitus ei tehnyt budjettiriihessä uusia päätöksiä, joilla se olisi varmistanut Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisen vuonna 2025. Aiemmat päätökset eivät vielä riitä, vaan nyt olisi tarvittu linjauksia taakanjako- ja maankäyttösektorille sekä hallituksen investointiohjelman varojen käyttämistä selkeästi vihreän siirtymän investointeihin, sanoo yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
– Hallituksen budjettiriihessä jätettiin käyttämättä vihreän siirtymän tuomat kasvun mahdollisuudet, harmittelee yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
– Vihreässä siirtymässä on suuria mahdollisuuksia ja onnistunut ilmastopolitiikka voi nopeuttaa talouskasvua niin paljon, että yhteenlaskettu bruttokansantuotteen lisäys vuoteen 2050 mennessä olisi noin 230 miljardia euroa. Näin arvioi Oxford Economics Akavalle laatimassaan selvityksessä EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksista Suomen talouteen. Olisi ollut tärkeää tarttua tähän mahdollisuuteen, mutta myös aloittaa yritystukijärjestelmän uudistaminen, Rekilä jatkaa.
– Budjettiriihen päätökset tutkimus- ja kehitystoiminnan lisärahoituksen kohdentamisesta olivat mielestämme hyviä, vaikka lisärahoitusta ei kohdennettu korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminnan perusrahoituksen kehittämiseen, Rekilä sanoo.
Koulutustason nosto vaatii enemmän resursseja ja pitkäjänteistä visiota
– Laadukas koulutus sekä osaamis- ja koulutustason nostaminen edellyttävät riittäviä resursseja. Hallituksen päätös pitää kiinni perusasteen, oppimisen tuen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan panostuksista on oikea, ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen varattu 3,8 miljoonaa euroa vuodesta 2026 on askel eteenpäin. Hallitusohjelman tavoitteeseen koulutustason nostosta tarvitaan kuitenkin enemmän resursseja ja pitkäjänteisempää visiota, sanoo johtava asiantuntija Konstantin Kouzmitchev.
– Ammatillisen koulutuksen leikkaukset ovat ristiriidassa työelämän tarpeiden kanssa ja vaarantavat työmarkkinoiden tarvitsemien osaajien saatavuuden. Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kaventaminen on myös huolestuttavaa, sillä se heikentää työvoiman osaamisen kehittämistä, Kouzmitchev jatkaa.
– Osaamis- ja koulutustason nosto vaatii, että henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista pidetään huolta. Opiskelijoiden mahdollisuudesta opiskella täysipäiväisesti pitää huolehtia jatkossakin, sanoo johtava asiantuntija Konstantin Kouzmitchev.
Osaamista pitää voida kehittää myös työttömyysturvalla
–Budjettiriihessä olisi ollut tärkeää tehdä päätöksiä, joilla parannetaan työttömien mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Esityksemme on, että päätoiminen opiskelu tulisi määritellä huomattavasti suppeammin kuin nykyisin. Omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla tulisi lisätä työttömillä, jotka sitoutuvat samalla aktiiviseen työnhakuun. Muutosturvaa pitää parantaa lisäämällä työllistymisvapaapäivien määrää. Olisi ollut tärkeää, että hallitus olisi budjettiriihessä aloittanut vähintään tämäntyyppisten muutosten selvittämisen, Rekilä sanoo.
Uusi ote maahanmuuttopolitiikkaan
– Työ- ja osaamisperusteinen maahanmuutto on välttämätöntä Suomen talouskasvulle ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiselle. Erityisasiantuntijoiden työlupien määrä on kuitenkin laskenut varsin voimakkaasti pari vuotta. Suunnan tulisi olla päinvastainen, sanoo johtava asiantuntija Miika Sahamies.
– Vaikka budjettiriihen päätöksiin sisältyy oikeansuuntaisia toimia, kokonaisuus on kasvun näkökulmasta pettymys. Riihen yhteydessä olisi tullut muuttaa esitystä, joka jättää työttömäksi jääneelle ulkomaalaiselle työntekijälle liian vähän aikaa löytää uusi työpaikka, Sahamies jatkaa.
– Vaikka budjettiriihen päätöksiin sisältyy oikeansuuntaisia toimia, kokonaisuus on kasvun näkökulmasta pettymys. Riihen yhteydessä olisi tullut muuttaa esitystä, joka jättää työttömäksi jääneelle ulkomaalaiselle työntekijälle liian vähän aikaa löytää uusi työpaikka, sanoo Miika Sahamies.
– Myönteistä on, että hallitus pyrkii sujuvoittamaan kansainvälisten osaajien ja kasvuyrittäjien maahantuloa sekä edistämään kansainvälistä rekrytointia. Samoin se sitoutuu turvaamaan riittävän rahoituksen sote-henkilöstön laillistamisen prosessiin ja pätevöitymiskoulutuksiin. Lisäksi työperäisen maahanmuuton edellytyksiä parannetaan laajentamalla työnantajan maksamien muuttoon liittyvien kustannusten verovapautta. Migrin toimintamenojen taso säilytetään, Sahamies toteaa.
– Samaan aikaan hallitus leikkaa merkittävästi kotoutumistoimien rahoitusta ja edistää muita maahanmuuttoa rajoittavia tavoitteitaan. Näitä hallitusohjelman linjauksia tulisi arvioida uudelleen osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi ja jättää tekemättä toimet, jotka heikentävät talouskasvun edellytyksiä, Sahamies sanoo.
Verotus on kiristymässä myös keskituloisilla
– Hallitus tekee 3,4 prosentin inflaatiotarkistukset valtion progressiiviseen tuloveroasteikkoon lukuun ottamatta sen kahta ylintä porrasta, kasvattaa työtulovähennystä ja porrastaa sen huollettavien lasten lukumäärän mukaan. Lisäksi siihen sulautetaan kunnallisverotuksen ansiotulovähennys kuntien tulopohjan vahvistamiseksi. Ensi vuoden verotukseen vaikuttavat myös palkansaajien sosiaaliturvamaksujen muutokset. Nämä kytkeytyvät hallituksen päätökseen kanavoida ansiosidonnaisen työttömyysturvan menosäästöt valtion budjettiin. Kotitalousvähennystä leikataan tuntuvasti, sanoo työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.
– Päätökset kiristävät korkeimpien tulojen verotusta enimmillään 0,8 prosenttiyksikköä. Myös keskituloisten verotus todennäköisesti kiristyy hieman: palkkatasoilla kolmen ja kuuden tuhannen euron välillä verotus kiristyy 0,1–0,2 prosenttiyksikköä. Tämän lisäksi myös kunnallisverotus keskimäärin kiristynee, Koev huomauttaa.
– – Kotitalousvähennyksen leikkaus heikentää keskituloisen palkansaajan mahdollisuuksia yhteensovittaa työ- ja perhe-elämää, heikentää vähemmän koulutettujen työllistymismahdollisuuksia ja luo edellytyksiä harmaan kotitaloustyön kasvulle, huomauttaa Eugen Koev.
– Työtulovähennyksen nosto kohdistuu pienituloisiin ja kiristää verotuksen progressiota. Toki siitä hyötyvät jossain määrin myös keskituloiset. Palkkatasoilla kolmen ja kuuden tuhannen euron välillä lapsikorotus keventää kahden lapsen yhteishuoltajan ja yhden lapsen yksinhuoltajan verotusta keskimäärin 0,17 prosenttiyksiköllä, Koev sanoo.
Työhyvinvointi jäi huomiotta
– Hallitus ei valitettavasti tehnyt budjettiriihessä päätöksiä tai panostuksia työhyvinvointiin, mutta se toteuttaa nuorten terapiatakuun. Pidämme Akavassa tärkeänä, että mielenterveyden tulea ja matalan kynnyksen palveluita lisätään myös nuorille aikuisille ja työntekijöille, sanoo tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko.
– Hallituksen pitää viimeistään hallituskauden puoliväliriihessä keväällä 2025 panostaa työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja työkykyyn. On tärkeää parantaa ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista. Erityisen tarpeellista on viedä eteenpäin terveydelle haitallista psykososiaalista kuormitusta täsmentävää asetusta jo tämän syksyn aikana, Savinko jatkaa.
– Hallituksen pitää viedä eteenpäin psykososiaalista kuormitusta täsmentävää asetusta jo syksyn 2024 aikana, toteaa tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko.
Toimia ikäsyrjinnän poistamiseksi tarvitaan
Budjettiriihessä ei tehty linjauksia toimista, joilla vähennettäisiin työelämässä esiintyvää ikäsyrjintää. Tämä olisi ollut erityisen tärkeää työttömyysturvan ikäsidonnaisten poikkeussääntöjen päätyttyä 1. syyskuuta 2024.
– Työuran loppuvaiheessa olevien on vaikeampaa työllistyä uudelleen kuin muiden ikäryhmien. Ellei tehdä toimia, jotka vähentäisivät ikäsyrjintää ja muokkaisivat työelämän asenteita, yhä useampi työuransa loppupuolella työttömäksi jäävä joutuu jatkossa turvautumaan perusturvaan. Hallituksen työllisyystavoitteet edellyttäisivät vaikuttavia keinoja työelämässä tapahtuvaan syrjintään puuttumiseksi, sanoo johtava asiantuntija Katri Ojala.
Selvityshenkilö Jari Lindströmin on määrä esittää lokakuun loppuun mennessä keinoja yli 55-vuotiaiden työllisyyden lisäämiseksi.
– Ikäsyrjintää voidaan vähentää esimerkiksi muuttamalla asenteita kaikilla yhteiskunnan sektoreilla sekä kehittämällä helposti saavutettavia oikeussuojakeinoja. Tällainen keino olisi, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle annettaisiin oikeus käsitellä työelämäasioita ja määrätä hyvityksiä. Lisäksi työnhakutilanteiden syrjinnän poistamiseksi kaikilla työnhakijoilla tulisi olla oikeus saada selvitys valintapäätösten perusteista, Ojala korostaa.
Moni jää vaille vastinetta sairausvakuutusmaksuilleen
– Pidämme Akavassa erittäin valitettavana, että hallitus päätti budjettiriihessä leikata sairauspäivärahajärjestelmää 60 miljoonalla eurolla ja käyttää näin syntyvät säästöt valtiontalouden hyväksi. Toimenpide rikkoo vakiintuneita sosiaaliturvan vakuutusperiaatteita ja heikentää palkansaajien ja yrittäjien turvaa sairauden aikana, Ojala huomauttaa.
– Akavalaisten mediaanitulolla sairauspäivärahaa saavien tulonmenetys on hallituksen valmistelemassa mallissa yli 400 euroa kuukaudessa. Ratkaisu on erityisen ongelmallinen, kun siihen on liitetty myös tulonjakotavoitteita, jotka eivät kuulu ansiosidonnaiseen sosiaalivakuutukseen. Valmistelussa olevan mallin mukaan merkittävä osa maksaa jatkossa sairausvakuutusmaksuja saamatta kuitenkaan maksuja vastaavaa vastinetta sairauspäivärahana. Tämä heikentää koko sairausvakuutusjärjestelmän legitimiteettiä.
– Sairausvakuutusjärjestelmää koskevan ratkaisun jälkeen jää avoimeksi, miten jatkossa turvataan työntekijöiden ja yrittäjien riittävä toimeentulo sairauden aikana, huomauttaa johtava asiantuntija Katri Ojala.
– Sairausvakuutusjärjestelmää koskevan ratkaisun jälkeen on avoinna, miten jatkossa turvataan työntekijöiden ja yrittäjien riittävä toimeentulo sairauden aikana. Edellytämme Akavassa, että hallituksen säästöpäätöksen toimeenpanossa huomioidaan, että vakuutusperiaate toteutuu, Ojala sanoo.
Hyvinvointialueiden ahdinko jatkuu
– Hyvinvointialueet ovat rahoituksen riittävyyden, työvoimapulan, väestön ikääntymisen ja palvelutarpeen kasvun ristipaineissa. Kansalaisille on luvattu laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut kaikkialla Suomessa. Priorisointitarve kasvaa. Tämä tuntuu väistämättä ihmisten elämässä, etuuksissa ja palveluissa, sanoo johtava asiantuntija Anu Tuovinen.
Hyvinvointialueiden alijäämäksi vuonna 2024 ennakoidaan nyt 1,25 miljardia, kun vielä keväällä arviona oli noin 860 miljoonaa. Henkilöstöön ja palveluihin tullee säästöjä, sillä alueet eivät saaneet budjettiriihen yhteydessä lisäaikaa alijäämän kattamiseen.
– Hallitus on jo aiemmin päättänyt karsia tehtäviä ja velvoitteita, kuten pienentänyt hoitajamitoitusta ja pidentänyt hoitotakuuta. Nämä päätökset vahvistettiin budjettiin, ja lisäksi korotetaan terveydenhuollon asiakasmaksuja ja leikataan lääkekorvauksia. Tämä heikentää erityisesti yhteiskunnan vähäosaisten asemaa, Tuovinen sanoo.
– Terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset ja lääkekorvausten leikkaukset sekä hoitotakuun pidennys vaikuttavat erityisesti vähäosaisiin yhteiskunnassa, huomauttaa johtava asiantuntija Anu Tuovinen.
– Vaikeat päätökset sairaalaverkosta tai mahdollisista korvaavista säästöistä siirrettiin budjettiriihessä myöhemmäksi, vaikka sairaalaverkko on ollut vahvasti esillä viime aikoina. Yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvausten nosto pysyy hallituksen linjana, vaikka se ei ole Kelan mukaan tuottanut toivottua tulosta. Tästä kertyy valtiolle kuluja hallituskauden aikana lähes 500 miljoonaa euroa. Hallitus voisi toki pohtia, voisiko tuon summan käyttää vaikuttavammin, kuten omalääkärimallin kehittämiseen, Tuovinen toteaa.
– Valonpilkahduksen sote-säästöjen keskelle tuo tilapäinen muutos sote-palveluiden rekisteristä säädettyyn lakiin, jota muun muassa AKY – Akavalaiset yrittäjät on vaatinut. Tällä nopeutetaan palveluntuottajan rekisteröitymistä sote-rekisteriin, Tuovinen sanoo.
Teksti Akavan asiantuntijat ja Ritva Siikamäki
Kuvat Ida Pimenoff (kuvituskuva), Liisa Takala (Akavan asiantuntijat)
