Pieni Kälviän kunta Perämeren rannalla tarjosi 1990-luvun sanavalmiille koululaiselle oivan kasvuympäristön. Kun opettaja kysyi, eikä kukaan muu vastannut, Piia Rekilä viittasi ja kertoi näkemyksensä.
Aktiivinen osallistuja
Rekilä nimitettiin toukokuussa 2021 yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkosken toimivapaasijaiseksi Akavaan. Hän kertoo päätyneensä ala- ja yläasteella edustamaan oppilaita esimerkiksi kunnanvaltuutettujen tapaamisiin pitkälti siksi, että valtaosa kavereista ujosteli keskustelua aikuisten kanssa.
– Myöhemmin lukiossa ja Vaasan yliopistossa yritin keskittyä opiskeluun, mutta taas löysin itseni yhteisiä asioita ajavasta joukosta, lopulta ylioppilaskunnan puheenjohtajan tehtävästä, Rekilä hymähtää.
Reitti yliopistoon ei käynyt suoraan lukion penkiltä, vaan väliin mahtui tradenomiopintoja, osa-aikatöitä sekä eteneminen myyjästä osastopäälliköksi vaateketju H&M:n palveluksessa Helsingissä.
Yliopistovuosina kypsyi halu lähteä mukaan kehittämään työelämän rakenteita. Tehokkaimmin vaikuttamistyötä pääsisi tekemään virkamiehenä.
– Akavan jäsenyhteisöt ovat vaa’ankielenä siinä, mitä Suomi tarvitsee tulevina vuosikymmeninä, sanoo Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
Kortistosta virkamieheksi
”Suoraan työttömyyskortistoon” vuonna 2008 valmistunut hallintotieteiden maisteri kertoo päässeensä tavoitteensa mukaisen urapolun alkuun TE-toimiston avulla. Työelämävalmennuksen kautta löytyi tarkastajan vuorotteluvapaasijaisuus työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM).
Sijaisuus johti vakinaiseen virkaan ja aina vain vaativampiin tehtäviin: ensin tarkastajana, sittemmin ylitarkastajana ja myöhemmin neuvottelevana virkamiehenä.
– Kahdentoista vuoden ajan jätin oman pienen puumerkkini suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän pelisääntöihin. Sain osaltani edistää päätöksentekoa, jolla vahvistetaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, Rekilä kertoo.
Ministeriössä Rekilä oivalsi kartuttaneensa virkamiehelle arvokasta kokemusta aiemmissa yksityissektorin pesteissään.
– Lainlaatijan minimivaatimus olisi ymmärtää, miten säädökset vaikuttavat yritysten arkeen. Varsinkin pienissä yrityksissä uudet vaatimukset ovat pois ajasta, jolla yrittäjä kerryttää toimeentuloaan. Suomalaisyrityksistä 93 prosenttia on pieniä, alle kymmenen hengen firmoja.
Osaamisen eturintamaan
Entä millä mielellä virkamies siirtyy valtakunnallisen työelämän viitekehyksestä korkeakoulutettujen yhteisöön?
– Akavalaiset kehittävät innovaatioita ja kasvua. Akava edustaa maamme tärkeintä pääomaa eli koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä, joita tarvitsemme muun muassa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Tästä pääomasta meidän on huolehdittava, Rekilä perustelee.
Rekilän vastuulla ovat elinkeino-, kasvu- ja yrittäjyyspolitiikka, osaaminen ja koulutuspolitiikka, työllisyys- ja työvoimapolitiikka sekä sote-asiat. Johdettavana on viiden asiantuntijan tiimi, jonka tehtäviin kuuluu myös EU-vaikuttaminen.
– Seuraamme päätöksentekoa, osallistumme keskusteluun ja vaikutamme ratkaisuihin, jotta Suomen kilpailukyky korkeasti koulutettuna yhteiskuntana vahvistuu entisestään.
Rekilän mukaan parhaita tuloksia tuottaa avoin ja ymmärtävä asenne.
– Mitä paremmin kuuntelet, sitä todennäköisemmin pystyt viemään eteenpäin näkemyksiäsi ja vaikuttamaan ratkaisuihin.
Työpöydällä tulevaisuus
Syksyllä 2021 Akavan yhteiskunta-asioiden tiimissä ajankohtaisia asioita ovat jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen teema, korkeakoulutettujen TE-palvelujen kehittäminen ja ylipäätään työllisyyspolitiikka, yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointien rahoitus sekä veropolitiikka. Lisäksi päätetään EU-linjauksista.
Rekilä painottaa, että päivänpolitiikan rinnalla yhtä tärkeää on tulevan ennakointi.
Työn alla on esimerkiksi selvityksiä ja linjauksia, joilla Akava valmistautuu kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeisiin hallitusneuvotteluihin.
Teksti Paula Launonen
Kuvat Liisa Takala
