Alustatalous kiinnostaa, mutta palkkatyötä toivotaan

Turun yliopiston SWiPE -projektin tekemän tutkimuksen mukaan vain hyvin pieni osa korkeakoulutetuista asiantuntijoista on Suomessa käyttänyt internetin alustasivustoja varsinaisessa työssään. Alustatalous tarkoittaa internetin sivustoja, joiden kautta käyttäjät voivat tarjota palvelujaan suoraan asiakkaille.

12.7.2018

SWiPE:n tutkimuskysymyksiin vastasi 2326 akavalaista asiantuntijaa. Tutkimukseen vastanneista 37 prosenttia oli kiinnostunut myymään työtään alustojen kautta. Kuitenkin vain alle kymmenen ihmistä oli käyttänyt eri asiantuntijatyön alustoja työssään.

– Kaiken kaikkiaan noin 23 prosenttia korkeakoulutetuista asiantuntijoista on tehnyt jonkinlaista alustatyötä. Rahaa tuottavista alustoista käytetyimpiä ovat olleet nettikirpputorit, joita on käyttänyt 19 prosenttia vastaajista, kertoo hankkeen tutkija Sanna Rouhiainen.

Alustatyö kiinnostaa 36-45 -vuotiaita

Rouhiaisen mukaan asiantuntijan koulutustaso vaikuttaa siihen, kuinka paljon alustatyö kiinnostaa. Alustatyöstä ovat eniten kiinnostuneita 36-45 -vuotiaat.

– Mitä korkeammin koulutettu asiantuntija on, sitä enemmän alustatyö kiinnostaa. Asiantuntijan koulutusalalla ei sen sijaan ole vaikutusta alustatyön kiinnostavuuteen. Tohtoreista 54 prosenttia on kiinnostunut alustatyöstä, kun kaikkien vastanneiden keskiarvo oli noin 37 prosenttia, Rouhiainen sanoo.

Akavan asiantuntija Anu Tuovinen arvelee, että tohtoreiden kiinnostus alustatyöhön saattaa johtua siitä, että alustojen kautta voi avautua uusia työllistymisen mahdollisuuksia.

– Korkeimmin koulutetut ovat tottuneita tekemään työtä verkostomaisissa tutkijayhteisöissä, jotka ovat kansainvälisiä ja monialaisia, Tuovinen kertoo.

Digitalisaatio on jo täällä

Lähes kaikki kyselyyn vastanneista käyttävät digitaalisia työvälineitä työssään päivittäin. 41 prosenttia vastanneista ei kuitenkaan koe digitaalisia välineitä keskeisiksi asiantuntijatyössään.

Tuovisen mukaan korkeakoulutetut näkevät digitalisaation ja teknologian kehityksen mahdollisuutena, mutta niiden hyödyntämisessä on alakohtaisia eroja.

– Vaikka akavalaisista aloista esimerkiksi luonnontieteen, tekniikan ja yhteiskunta-alan sekä kaupallisen alan asiantuntijat tekevät paljon työtään digitaalisilla laitteilla, niin sosiaali- ja terveysalalla, kasvatustieteellisen ja opettajankoulutuksen suorittaneiden keskuudessa näitä ei pidetä työn kannalta tärkeänä, Tuovinen toteaa.

Palkkatyö pitää pintansa

Tutkimukseen vastanneista 70 prosenttia haluaa olla viiden vuoden päästä palkkatöissä.

– Vain neljä prosenttia vastanneista haluaa viiden vuoden päästä tehdä työnsä alustojen kautta, Rouhiainen kertoo.

Tutkimus vahvistaa Tuovisen mukaan sen, mikä Akavassa on jo ollut tiedossa aiemmin. Työelämän muutos on tulossa, mutta vielä lähivuosina halutaan tehdä palkkatyötä.

– Palkkatyö pitää pintansa ja myös nuoremmat ikäluokat toivovat yhä työllistyvänsä palkkatyöhön. Eri työn muotojen yhdisteleminen nähdään kuitenkin mahdollisena tulevaisuudessa, kertoo Tuovinen.

Hän toteaa, että muutostrendi on nähtävissä, vaikka työn muutos ei ole nopea ja pitemmällä aikavälillä työn eri muotojen suhteellinen osuus on pysynyt kokolailla samana. Korkeakoulutettujen itsensätyöllistäjien määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta.

Työhön uppoudutaan, mutta työhön myös uuvutaan

SWiPE -hankkeen tutkimuksessa selvitettiin alustatalouden lisäksi muun muassa korkeakoulutettujen työhyvinvointia.

Rouhiaisen mukaan akavalaiset kokevat työnsä tärkeäksi ja haastavaksi. Tutkimuksessa 68 prosenttia akavalaisista vastasi uppoutuvansa työhönsä useamman kerran viikossa.

Työmotivaatio ja innostus näkyvät Rouhiaisen mukaan akavalaisten osalta myös siinä, että lähes kaikki akavalaiset kehittävät ammattitaitoaan oma-aloitteisesti.

Akavalaisten motivoituminen työstään ei yllätä Tuovista. Hän toteaa, että korkeakoulutetut asiantuntijatyötä pitävät asiantuntemustaan arvossa ja haluavat kehittää osaamistaan.

– He ovat sitoutuneita työhönsä ja tehtäväänsä oman osaamisensa kautta. Työn merkityksellisyys ja mahdollisuus toteuttaa itseään korostuvat, hän pohtii.

Tuovinen on kuitenkin huolissaan työn imun, työmotivaation ja sitoutumisen toisesta puolesta, työuupumuksesta. Tutkimuksen mukaan jo alle 35 -vuotiaat ovat hyvin uupuneita.

– Tutkimukseen vastanneista alle 35 -vuotiaista 32 prosenttia sanoo olevansa uupunut monena päivänä viikossa ja puolella vastaajista on henkistä uupumusta viikottain, Tuovinen sanoo.

Hän kertoo, että työssä pitäisi olla työaikalain mukaiset selkeät työajat ja esimies, joka puuttuu tilanteeseen silloin, kun työkuorma alkaa käydä liian suureksi ja työtunnit ylittyä toistuvasti.

– Tulevaisuudessa lisääntyvä itsetyöllistäminen joko alustojen avulla tai muulla tavoin edellyttää asiantuntijalta kykyä itsensä ohjaamiseen ja oman työhyvinvointinsa tilan tunnistamiseen silloin, kun esimiestä ei ole, Tuovinen toteaa.

Tutustu Asiantuntijatyö alustatalouden aikakaudella -tutkimukseen kokonaisuudessaan täältä: http://www.smartworkresearch.fi/wp-content/uploads/Asiantuntijatyo%CC%88-alustatalouden-aikakaudella-kyselyn-raportti.pdf

  • Teksti: Anssi Koskinen

Lue lisää aiheesta