– Kehysriihi vei hetkeksi huomion pois työmarkkinoiden ristiriitaisesta tilanteesta. Ratkaistavia asioita on kuitenkin enemmän kuin tarpeeksi. Paikallisen sopimisen lainsäädäntöpaketin kohtalo ja tasapainon hakeminen sekä työmarkkinamalli ovat edelleen auki. Jos niitä ei saada ratkaistua tasapainoisella tavalla, se heijastuu jännitteenä seuraavalle työmarkkinakierrokselle tilanteessa, jossa luottamuksessa olisi toivomisen varaa, toteaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
– Kehysriihen jälkeen on tärkeää löytää ratkaisu työmarkkinoiden avoimiin kysymyksiin ja kireään tilanteeseen, jotta syksyn neuvottelukierros voidaan käydä ilman ylimääräisiä rasitteita ja paineita, toteaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
Tutkimus- ja kehityspanostukset hyvä uutinen
– Tieteen ja korkeakoulutuksen resurssit sekä tutkimus- ja kehityspanostukset olivat kehysriihen hyvä uutinen. Huolehtimalla koulutuksen resursseista varmistamme osaamisen myös tulevaisuudessa. Osaamis- ja koulutustason nostoa ajatellen olisimme kyllä kaivanneet enemmän resursseja korkeakoulutukseen. Muun muassa aloituspaikkojen lisäystä varten olisi tarvittu lisäpanostusta. Riittävästä oppimisen tuesta ja ohjauksesta sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista pitää huolehtia, sanoo johtava asiantuntija Konstantin Kouzmitchev.
– Opiskelijoiden mahdollisuudesta opiskella täysipäiväisesti pitää huolehtia, vaikka kehysriihessä päätettiin palauttaa opiskelijat opintotuen asumislisän piiriin, Kouzmitchev sanoo.
– TKI-panostukset olivat kehysriihen hyvä uutinen, mutta korkeakoulutuksen rahoitukseen olisimme kaivanneet lisäystä, toteaa johtava asiantuntija Konstantin Kouzmitchev.
Osaamisen kehittämiseen ja osaajien saatavuuteen ei panostettu riittävästi
– Hallitus ei kiinnittänyt riittävästi huomiota osaavan työvoiman saatavuuteen, joka tukisi kasvun edellytyksiä. Kriittisillä työvoimapula-aloilla pyritään korvaamaan 10 miljoonan euron lisäyksellä aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Lisäys ei ole mitenkään riittävä. Ammatillisen koulutuksen säästöt uhkaavat monien yritysten kaipaamien ammattiosaajien saatavuutta, sanoo johtava asiantuntija Miika Sahamies.
– Kehysriihessä ei tehty kaipaamiamme päätöksiä kansainvälisen työvoiman saatavuuden lisäämiseksi. On tärkeää, että erityisasiantuntijoiden maahanmuuttoa helpotetaan muulla ministeriöissä tehtävällä kehittämistyöllä. Ellei tehdä vaikuttavia toimia, tärkeät TKI-kasvupanostukset uhkaavat jäädä ilman tekijöitä, Sahamies jatkaa.
– Tarvitaan vaikuttavia toimia, jotta meillä olisi tekijöitä tärkeisiin TKI-kasvupanostuksiin, korostaa Miika Sahamies.
– Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämistä tavoittelevan Työkanava Oy:n lakkautus on huolestuttava päätös. Jatkossa pitää luoda uusia, yhä vaikuttavampia keinoja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämiseksi, Sahamies sanoo.
Työn verotuksen kiristys heikentää korkeaan osaamiseen perustuvaa kasvua ja Suomen houkuttelevuutta
– Työn verotukseen ei alun perin pitänyt kajota. Kehysriihen päätökset kiristävät kuitenkin tuloveroasteikon kahden ylimmän portaan verotusta. Tämä on aivan väärä suunta, kun tavoitellaan korkeaan osaamiseen perustuvaa talouskasvua ja TKI-toiminnan laajentamista sekä halutaan houkutella Suomeen ulkomaisia yrityksiä ja hyvin koulutettua työvoimaa. Tavoitteena pitää jatkossa olla ansiotuloverotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, sanoo pääekonomisti Pasi Sorjonen.
– Eläketulon verotus kiristyksen raja, 23 000 euroa vuodessa, kuulostaa kovin matalalta. Hallituksen mukaan kiristyminen osuu noin puoleen eläketulon saajista, Sorjonen sanoo.
– Kotitalousvähennyksen leikkaus on huono uutinen kotitalouksien kyvylle ostaa palveluita, mutta toisaalta isossa kuvassa ymmärrettävä, kun laajasti karsitaan ja leikataan, Sorjonen toteaa.
Arvonlisäveron nosto nopeavaikutteinen toimi
– Yleinen arvonlisäverokanta korotetaan puolellatoista prosenttiyksiköllä. Jatkossa se on 25,5 prosenttia, joka on Unkarin jälkeen toiseksi korkein EU-maiden joukossa. Korotus on siinä mielessä hyvin perusteltu, että se kohdistuu yksityisen kulutuksen tarjoamaan laajaan veropohjaan ja siten voidaan kasvattaa nopeasti julkisen talouden verotuloja. Alennettuihin verokantoihin ei kehysriihessä tullut muutoksia, kun niitä päätettiin korottaa jo aiemmin, Sorjonen toteaa.
– Meillä Akavassa linjana on, että lisää verotuloja pitäisi ensisijaisesti hakea haittoja verottamalla ja vasta sen jälkeen yleisen kulutusveron nostosta. Suuri sopeutustarve tärveli tällä kertaa marssijärjestyksen. Se ei muuksi muuta sitä, että haittojen verotuksessa olisi nyt ollut enemmän korottamisen varaa. Tupakkatuotteiden, väkevien alkoholijuomien ja makeisten verotuksen kiristäminen on hyvä asia. Polttoaineverotuksen kevennyksestä olisi voitu luopua edes osittain. Kannatamme Akavassa lämpimästi myös sitä, että alettaisiin valmistella laajaa, joskin ehkä vaikeasti toteutettavaa terveysperusteista veroa.
– Haittojen verotuksessa olisi ollut enemmän korottamisen varaa, sanoo pääekonomisti Pasi Sorjonen.
Puhtaalle siirtymälle vihreääkin valoa – työllisyydellä ei asemaa kehysriihessä
– Kehysriihen kasvupanostukset kohdistuvat isolta osin vihreään siirtymään, hyvä niin. Sen sijaan hallitus jättää yhä tunnistamatta, että työkykyyn ja työssäjaksamiseen panostaminen on tärkeä työllisyystoimi, sanoo yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
– Julkisen talouden tasapainottamistarve huomioiden on mielestämme perusteltua käyttää verohyvitystä tukimuotona suurille nettonollatalouteen siirtymistä tukeville teollisille investoinneille, esimerkiksi akku- ja vetyhankkeisiin sekä fossiilivapaaseen terästeollisuuteen. Tuki siis toteutuu vain sellaisille yrityksille, joilla on verotettavaa liiketoimintaa vielä vuonna 2028, Rekilä sanoo.
Hallitus on aiemmilla päätöksillään heikentänyt uuden Tesi-konsernin tasetta siirtämällä Nesteen osakekannan pois Ilmastorahastolta, ja vajetta paikataan kehysriihen päätöksellä, joka parantaa yritysten investointimahdollisuuksia seuraavina kolmena vuotena.
– Vihreä siirtymä ei korostu kehysriihikirjauksissa Tesi-konsernin osalta, huomauttaa yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
– Katsomme Akavassa, että hallitus olisi voinut kohdistaa voimakkaammin leikkauksia niin sanottuihin säilyttäviin yritystukiin, kuten varustamotukeen. Lisäksi mielestämme valtion olisi tullut vetäytyä suurten ratahankeyhtiöiden suunnittelun rahoituksesta ja kohdistaa toimia pikemmin verkko- ja mobiiliyhteyksien toimivuuteen julkisessa liikenteessä, Rekilä sanoo.
Työeläkejärjestelmä säästyi toimilta, työeläkeneuvotteluille työrauha
– On hyvä, ettei hallitus puuttunut kehysriihen päätöksissä työeläkejärjestelmään ja sen perusperiaatteisiin. Yksityisten alojen työeläkejärjestelmä on yksityisrahoitteinen, ja ansaitut etuudet nauttivat perustuslain suojaa. Järjestelmän luotettavuus perustuu pitkäjänteiseen ja vastuulliseen päätöksentekoon.
– Työeläkejärjestelmän luotettavuus perustuu pitkäjänteiseen ja vastuulliseen päätöksentekoon, painottaa johtava asiantuntija Katri Ojala.
– Hallituksen rooli on varmistaa työeläkejärjestelmän toimivuus ja kestävyys, ei heikentää sen legitimiteettiä. Päätöksenteon vakaus luo työeläketurvaan ennustettavuutta, mikä on tärkeää sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Työeläkejärjestelmän pitää palvella eri sukupolvia pitkällä aikavälillä, Ojala sanoo.
Sote-säästöt heikentävät palveluita, kasvattavat terveyseroja ja tuntuvat lompakossa
– Satojen miljoonien eurojen lisäsäästöt lakisääteisistä sosiaali- ja terveyspalveluista tuntuvat väistämättä ihmisten arjessa ja kukkarossa. Sairaalaverkkoa karsitaan, palveluita rajataan julkisen palvelutuotannon ulkopuolelle ja esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia alennetaan. Vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoitusta lasketaan, toteaa johtava asiantuntija Anu Tuovinen.
– Miten säästöt vaikuttavat henkilöstönäkökulmasta? Miten saamme riittävästi osaavaa henkilöstöä, entä heidän työmääränsä ja jaksaminen? Pohdittavaksi nousee myös, miten turvataan palvelujen saatavuus ja voidaanko kehittää uusia teknologisia ratkaisuja, Tuovinen sanoo.
– Hoitotakuuta perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa pidennetään tuntuvasti. Kun hoitoon pääsy pitkittyy, terveysongelmat pahentuvat, mikä kuormittaa erikoissairaanhoitoa. Sosiaali- ja terveyshuollon järjestöjen avustusleikkaukset heikentävät järjestöjen mahdollisuutta tuottaa ennaltaehkäiseviä palveluita. Palvelutarve kasaantuu julkiselle puolelle ja siten hyvinvointialueiden maksettavaksi. Säästöjä tuskin saavutetaan näillä toimin, Tuovinen toteaa.
– Hallitus päätti toimenpidepaketista, jolla vastataan lasten ja nuorten pahoinvointiin. Mutta mikä merkitys tällä on, kun samaan aikaan säästetään ennaltaehkäisevistä sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palveluista. Asiakasmaksujen ja lääkekorvausten alkuomavastuun korotukset osuvat eniten heikompiosaisiin, joihin jo aiemmin päätetyt sosiaaliturvaleikkaukset iskevät kipeästi, Tuovinen sanoo.
– Sote-säästöt tuottavat loppujen lopuksi lisäkustannuksia. Sen laskun maksavat sairaat, vanhukset, lapset ja nuoret, sanoo johtava asiantuntija Anu Tuovinen.
Hallituksen kanavointitoimet rikkovat vakuutusperiaatetta
– Hallitus päätti kanavoida sosiaaliturvarahastoihin kohdistuvia hallitusohjelman menosäästöjä valtiontalouden hyväksi. Vakuutusmaksut ja sosiaaliturvarahastot on tarkoitettu vakuutettujen riskejä kattamaan eikä valtion budjettia paikkaamaan. Vastustamme Akavassa tämänkaltaisia kanavointitoimia. Koska palkansaajilta alennettiin tuloverotuksen indeksitarkistuksia jo kuluvalta vuodelta 200 miljoonan euron edestä, valmistelussa ja jatkotoimissa pitää huomioida palkansaajien ja työnantajien tasapuolinen kohtelu, sanoo työmarkkinajohtaja Ville Kopra.
– Julkinen talous vahvistuu hallitusohjelman monilla säästöpäätöksillä myös ilman erityisiä kanavointitoimia, huomauttaa työmarkkinajohtaja Ville Kopra.
Kehysriihen päätös uudistaa sairauspäivärahajärjestelmää muuttamalla laskentaperusteita vuoden 2025 alusta lähtien ja painottamalla päivärahan tason lasku ylempiin tuloluokkiin on Kopran mukaan yllättävä ja valitettava.
– Erityisen huolestuttavaa on, että sairauspäivärahan tason lasku siirretään valtiontalouden hyväksi. Sairauspäiväraha rahoitetaan työtulovakuutuksen kautta ja palkansaajat maksavat palkkatulostaan sairausvakuutusmaksua. Vakuutusmaksut on tarkoitettu kattamaan vakuutetuille tulevat etuudet ja niiden muutokset tulisi valmistella yhteistyössä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa, Kopra toteaa.
– Sairauspäiväraha on kaikille elintärkeä toimeentulon tuki työkyvyn heikennyttyä. Koska vakuutusmaksut peritään suhteessa palkansaajan ansioihin, on epäoikeudenmukaista kohdentaa leikkauksia vain suurempiin päivärahoihin, Kopra huomauttaa.
Teksti: Akavan asiantuntijat, toim. Ritva Siikamäki
Kuvat: Ida Pimenoff (kuvituskuva), Liisa Takala (henkilökuvat)
