Osaamisen kehittäminen keskeistä työllisyyden nostolle

Maan hallitus järjestää tänään 19.6. Kasvun ja luottamuksen seminaarin, jossa käsitellään hallitusohjelman päälinjaukset sekä kasvua ja työllisyyttä. Asiantuntijamme nostavat esiin, että työllisyysastetavoitteen saavuttaminen vaatii mm. osaamistason nostoa ja panostuksia osaamisen kehittämiseen. Akavan hallitus käsittelee Akavan linjauksia syksyn kokouksissaan.

19.6.2019

Julkisen talouden tasapaino vaatii työllisyyden nostoa

Maan hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin on tärkeä, koska julkisen talouden tasapaino edellyttää, että yhä useampi siirtyy työttömästä työlliseksi. Työmarkkinakeskusjärjestöillä on tässä työssä suuri merkitys, sillä monet toimenpiteet koskevat työmarkkinoiden rakenteiden perustaa – pienetkin lainsäädännölliset muutokset saattavat merkitä suuria muutoksia työmarkkinoilla.

Erityisen tärkeitä työllisyysasteen nostamisessa ovat sellaiset ryhmät, joissa työllisyysaste on matala ja joihin kuuluu paljon ihmisiä. Verrattuna joihinkin naapurimaihimme meillä on paljon tehtävää, jotta erityisesti pelkän perusasteen varassa olevien, alle 40-vuotiaiden naisten, ulkomaalaistaustaisten ja yli 55-vuotiaiden työllisyysaste saadaan nousemaan. Toimia, jotka edistävät erityisesti näiden ryhmien työllisyyttä, tulee pohtia laajasti ja koota yhteen.

Osaamistason nostamiseen panostettava

Pidemmällä aikavälillä avainkeinona työllisyysasteen parantamiseksi on kohentaa suomalaisten osaamisen tasoa ja laajentaa työuran aikaisia oppimismahdollisuuksia. Osaamisen tasoa on parannettava merkittävästi. Emme voi kilpailla sellaisista työpaikoista, joissa ei vaadita osaamista. Tarvitaan suomalaisten yritysten arvonlisäyksen kasvattamista korkean osaamisen avulla.

Työelämään pitää luoda paremmat kannusteet työnteon ja koulutuksen yhdistämiseksi luomalla jatkuvan oppimisen järjestelmä, uudistamalla aikuiskoulutustukea ja kehittämällä koulutustarjontaa. Kouluttautumisen ja oppimisen tulee onnistua työn ohessa opiskeluna tai osa-aikaista opiskeluna.

Työllisyysasteen nostaminen vaatii työtä ”uusien työllisten” löytämiseksi, mutta samalla on otettava huomioon niiden työntekijöiden tilanne ja uudelleen työllistyminen, jotka joutuvat työttömiksi lisääntyvien irtisanomisten vuoksi. On tärkeää, että huolehditaan työssä olevien työkyvystä ja työllistyvyydestä.

Nykyinen viiden vuoden työssäoloehto tulee muuttaa kahteen vuoteen ja koulutuksen kesto nivoa työsuhteen pituuteen. Työntekijällä tulisi olla oikeus työnantajan kustantamaan osaamiskartoitukseen ja uraohjaukseen, jotka tukevat uudelleen työllistymistä. Erityisesti mahdollisen työttömyysturvan porrastuksen yhteydessä muutosturvan kehittäminen on tärkeää.

Perhevapaauudistus tarvitaan, jotta joustavuudella ja osa-aikatyön paremmalla mahdollistamisella lisätään työllisyyttä, vaikka kotihoidontuki jäisi tällä hallituskaudella nykyiselleen. Etuusjärjestelmän joustavoittaminen on tärkeää, jotta kaikilla on paremmat mahdollisuudet työn ja perheen yhdistämiseksi. Näin lisätään erityisesti naisten työllistyvyyttä ja kannustetaan töihin paluuseen.

Toimeentulotuessa tulee tehdä ansiotulojen yhteensovituksen uudistus. Asumistukijärjestelmän uudistamisesta on syytä laatia kattava selvitys. Asumisen tukemisen uudistuksen tueksi tarvitaan laaja-alaisia toimenpiteitä asuntopolitiikassa, erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Työttömyysturvan porrastusmalleista tehtävä arviointeja

Työttömyysturvan aktiivimalli pitää korvata sellaisella mallilla, joka velvoittaa kaikkia työkykyisiä työttömiä aktiiviseen työnhakuun. Toki yksilöllinen ja työmarkkinoiden tilanne pitää huomioida. Tämän muutostyön ohessa pitää selvittää syitä, jotka ajavat osan työttömistä passiivisuuteen tai jopa työllistymishaluttomuuteen. Työttömäksi joutuneille pitää tarvittaessa kohdistaa työllistymistä tukevia palveluja heti työttömyyden alkuvaiheessa. Pitkittyneitä työttömyysjaksoja pitää pystyä katkaisemaan erilaisin toimenpitein.

Erilaisten työttömyysturvan porrastusmallien työllisyys- ja kustannusvaikutuksista pitää tehdä arviointeja. Työttömyyden keston mukainen porrastus voi olla mukana työkalupakissa, kun selvitetään erilaisten työllisyyttä lisäävien keinojen ja niiden yhdistelmien valikoimaa. Talouden suhdanteiden tasaamisen tarkoituksessa porrastus voisi myös olla korkeasuhdanteessa tai nousukaudella tiukempi ja päinvastoin matalasuhdanteessa tai laskukaudella voisi soveltaa lievempää porrastusta, jolloin myös työttömyysturvan ns. automaattisen vakautuksen ominaisuus saisi lisää tehoa.

Lisätietoja:

Vesa Vuorenkoski

Vesa Vuorenkoski

Yhteiskunta-asioiden päällikkö

+358407426082

Lotta Savinko

Lotta Savinko

Työelämäasioiden päällikkö

+358405044356

Heikki Taulu

Heikki Taulu

Ekonomisti

+358503612869

Sture Fjäder

Sture Fjäder

Puheenjohtaja

+358400609717

Lue lisää aiheesta