Filosofian tohtori Jussi Jalonen on apurahatutkija ja ammattiyhdistysaktiivi, jonka blogikirjoituksissa ja muissa kannanotoissa pian päättyvä vaalikausi näyttäytyy yliopistoinstituution romuttamisen ja neuvottelukulttuurin murtamisen aikakautena.
Jalosen mielestä neljän viime vuoden aikana tehdyt rahoitusleikkaukset ovat sekä kaventaneet pohjaa tutkimukselta ja opetukselta että ruokkineet vastakkainasettelua työnantajan ja työntekijöiden välillä.
Neuvottelukulttuurin muutos juontaa tosin vieläkin kauemmas, vuoteen 2010. Tuolloin voimaan tullut yliopistolaki lakkautti virat. Niinpä palkoista, eläkkeistä ja muista työntekemisen ehdoista ei enää neuvotella valtiotyönantajan kanssa vaan pöydän toisella puolella istuu Elinkeinoelämän keskusliittoon kuuluva Sivistystyönantajat.
– Kun työsopimusneuvottelut keväällä 2018 käynnistyivät, tavoitteemme olivat varsin kohtuulliset. Työnantaja pakotti meidät lakkoon kovalla asenteellaan. Yliopistoväen työtaistelu alkoi Helsingistä ja laajeni Tampereelle, jossa minä toimin lakkopäällikkönä, Jalonen kertoo.
Vauriot pitää korjata
Vaikka Jalonen toteaa olevansa tyyppi, joka ei liiemmin palkinnoista perusta, Tieteentekijöiden liiton tunnustusta hän arvostaa. Hyvältä tuntuu erityisesti se, että ehdotuksen taustalla ovat kollegat. Palkintoehdotuksessa tamperelaiset tieteentekijät korostivat aktiivisuutta, jolla Jalonen on tuonut esille Tampereen yliopistoyhteisölle tärkeitä fuusioimisesta ja säätiöittämisestä aiheutuvia haasteita.
– Aikaisemmin oli itsestään selvää, että yliopistoja johtavat yliopistolaiset itse. Säätiömuotoisessa yliopistossa rahoitus tulee tulee pitkälti säätiön taustayhteisöiltä, joiden edustajat istuvat yliopiston hallituksessa, eli sisäistä päätösvaltaa käyttävät ulkopuoliset ihmiset, eikä tämä ole oikea linja.
Kritisoidessaan istuvan hallituksen lyhytnäköistä sivistyspolitiikkaa Jalonen korostaa, ettei hän ole ainoa, jonka mielestä kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen aloittavan hallituksen tärkein tehtävä on ryhtyä korjaamaan nykyisien päättäjien aiheuttamia vaurioita.
– Yliopistomaailmassa vallitsee nyt vahva yhteishenki. Aiomme tehdä kaikkemme, jotta julkista rahoitusta lisätään, ja yliopistojen autonomiasta huolehditaan. Kevään vaaleissa on kaksi kansakunnan tulevaisuuden kannalta olennaista teemaa: toinen on sotereformi ja toinen on sivistys.
Astu esiin, rivitutkija!
Sekä Tieteentekijöiden liitossa että JUKOssa aktiivinen Jalonen kannustaa mahdollisimman monia mukaan henkilöstöyhdistyksiin riippumatta siitä, perustuuko oma suhde tieteentekemiseen toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen tai apurahalla tehtävään työhön.
Virallisen järjestäytymisen lisäksi Jalonen rohkaisee kollegoitaan vaikuttamaan erilaisina vapaamuotoisina verkostoina. Hän muistuttaa, että fiksut ihmiset voivat saada äänensä kuuluville monia reittejä pitkin: pienenkään keskustelukerhon ei kannata pitää matalaa profiilia, kun siellä pohditaan ratkaisuja yliopistoyhteisön kehittämiseksi.
– Yliopistojen pitää kuulua ja näkyä yhteiskunnassa laajasti. Julkkistutkijoiden, rehtorien ja professorien lisäksi rivitutkijoiden on osallistuttava keskusteluun, Jalonen painottaa.
Tietoa kaikille
Yhtenä palkitsemisperusteena Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainenmainitsee Jalosen aktiivisuuden, jolla hän huolehtii Tampereella työskentelevien kansainvälisten tutkijoiden tiedontarpeesta.
– Jalonen laati ja jakeli verkkoon englanninkielisiä uutisia, tiivistelmiä ja tarvittaessa laajempiakin käännöksiä, kun keväällä käytiin TES-neuvotteluita. Samalla tavalla hän on aktiivinen aina, kun Tampereen yliopistofuusion ympärillä tapahtuu henkilöstön kannalta kiinnostavia asioita.
Koikkalaisen mielestä Jalonen on poikkeuksellisen aikaansaava ja monipuolinen tutkija: hän on kirjoittanut kymmenen viime vuoden aikana neljä kirjaa ja kymmeniä tieteellisiä julkaisuja. Tieteellisen kirjoittamisen ohessa Jalonen ruotii ajankohtaisia ilmiöitä blogissaan ja osallistuu keskusteluihin sosiaalisessa mediassa.
– Jalonen on sivistynyt, salamannopea ajattelija ja muistijättiläinen. Hän yhdistää tämän päivän tilanteet terävästi historialliseen kontekstiin ja analysoi samalla tapahtumien vaikutuksia tulevaan kehitykseen, Koikkalainen määrittelee.
- Teksti: Paula Launonen
- Kuvat: Jussi Jalonen (Milla Talassalo), Petri Koikkalainen (Veikko Somerpuro)
Filosofian tohtori Jussi Jalonen
- 43-vuotias tutkija, luennoitsija, kirjoittaja ja ammattiyhdistysaktiivi.
- Väitteli 2014 Tampereen yliopistossa Venäjän keisarillisen kaartin suomalaisten sotilaiden osallistumisesta Puolan kansannousun kukistamiseen 1831.
- Kirjoittanut ulkomailla sotineista suomalaisista kokoelman Vapaaehtoiset sekä talvisodan ratkaisutaistelua käsittelevän teoksen Summan tarina.
- Uusin kirja kertoo Ayn Randin elämästä ja aatteista.
- Tehnyt suurimman osan tutkimuksistaan apurahojen turvin.
- Toimii tuntiopettajana ja luennoitsijana Tampereen yliopiston historian oppiaineessa.
- Yhteiskunnallinen keskustelija ja tutkimustiedon popularisoija.
- Harrastaa lenkkeilyä.
Lisää rahaa ja osaamisen arvostusta
- Tieteentekijöiden liiton teema kevään 2019 eduskuntavaaleissa on sivistyksen turvaaminen:
- Yliopistoindeksin leikkaus on lopetettava.
- Ennustettavan ja pitkäaikaisen rahoituksen osuutta on lisättävä.
- Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen osuus on nostettava vähintään neljään prosenttiin BKT:sta.
- Toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden osuutta yliopistoissa on lisättävä ja pätkätöitä vähennettävä.
- Tutkimustyön edellytykset on turvattava pitkäjänteisellä rahoituksella.
- Yhteisön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on lisättävä muuttamalla yliopistolakia.
- Osaamisen arvostus on palautettava – tutkijakoulutettuja on lähtenyt maasta liikaa.
- Tutkijoiden tekijänoikeudet tulee varmistaa.
- Tiedemyönteisen ilmapiirin luominen kuuluu koko koulutusjärjestelmälle ja yhteiskunnalle.
Tieteentekijöiden liitto on yliopistojen ja tutkimuslaitosten opettajien, tutkijoiden, kirjastohenkilöstön ja muiden akateemisten asiantuntijoiden ammattijärjestö, johon kuuluu yli 7 000 jäsentä 15 jäsenyhdistyksessä.
Tutustu liittoon: Tieteentekijöiden liitto
