Talouskasvu matelee. Työn tuottavuus ei ole kasvanut Suomessa noin 15 vuoteen. Samalla Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaista, kuten naapuristamme Ruotsista ja koko EU-alueesta. Mutta miten mitata asiantuntijatyön tuottavuutta?
– Asiantuntijan työssä tuottavuuden kasvu ei näy määrissä, vaan laadussa, sanoo Insinööriliiton ekonomisti Paavo Hurri.
Insinööriliiton ekonomisti Paavo Hurri nostaa esiin että asiantuntijatyöhön liittyy korkeampi koulutustaso, ja korkeammalla koulutuksella työikäinen väestömme yleensä tuottaa enemmän.
– Työn tuottavuutta mitataan yritystasolla, ja silloin lasketaan keskimääräinen työn tuottavuus. Asiantuntijan työn tuottavuus versus duunarin työn tuottavuus on hankala määritellä. Asiantuntijatyöhön liittyy korkeampi koulutustaso, ja korkeammalla koulutuksella meidän työikäinen väestömme yleensä tuottaa enemmän.
Korkeamman lisäarvon tuotteita ja menestystuotteita tarvitaan
– Työn tuottavuuden kasvu tarvitsee Suomessa korkeamman lisäarvon tuotteita, sanoo Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja.
Esimerkkeinä tuottavuuden kasvusta hän mainitsee Suomesta Nokian taannoisen menestyksen sekä verrokkimaista tanskalaisen lääkefirma Novo-Nordiskin ja laihdutuslääkkeenä käytetyn Ozempicin.
– Tuottavuutta ei saada kasvatettua tuotantolinjoilla, ja asiantuntijoilla on ratkaiseva osa uusien menestystuotteiden löytymisessä, Erämaja sanoo.
– Asiantuntijat, joilla on osaamista ja jotka osaavat hyödyntää viimeisintä teknologiaa, voivat pohtia uusia palveluinnovaatioita tai perinteisen teollisuuden deep tech -innovaatioita, joista ihmiset ja yritykset maailmalla ovat valmiita maksamaan huippuhintaa, Erämaja toteaa.
– Sipilän hallituksen kiky-sopimus vuonna 2016 pyrki kasvattamaan työn tuottavuutta pidentämällä työaikaa puolella tunnilla viikossa ilman palkankorotuksia. Läpimurrot, innovaatiot, hyödyntävät kansantaloutta eikä se, että tehdään viisi minuuttia lisää työtä, jotta tehokkuus kasvaisi, Erämaja sanoo.
Kiky-sopimuksen kaltainen minuuttien mittaaminen on Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämajan mielestä vääristynyttä keskustelua työn tuottavuudesta.
– Se on vääristynyttä tuottavuuskeskustelua, eikä se ainakaan asiantuntijoiden tuotosta lisää.
Suomen ICT-ala painottuu teollisuuden tarpeisiin, kuluttajapuolella vähemmän yrityksiä
– Ruotsiin verrattuna Suomen ero työn tuottavuudessa on paikallistettu ICT-alan markkinapalveluihin, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen sanoo.
– Meiltä puuttuvat kuluttajatarpeisiin palveluita tuottavat ICT-jätit, kuten Spotify. Teollisuudessa emme jää jälkeen, mutta palvelusektorilla ja panostuksissa palveluita tuottaviin it-jätteihin jäämme jälkeen, Sorjonen huomauttaa.
– Me teemme edelleen insinöörivetoisesti tuotantotarvikkeita ja tuotteita muiden maiden teollisuudelle, mutta emme tee kuluttajille.
Innovaatioille on Suomessa vaikea saada rahoitusta
Innovaatiot ja pienet yritykset tarvitsevat rahoitusta, että ne pääsevät kasvuvaiheen yli. Suomessa sitä ei Sorjosen mukaan saa helposti.
– Kuulin pari vuotta sitten arvion, että Ruotsi on tässä suhteessa paremmassa asemassa sen takia, että siellä on varakkaita sukuja. Sieltä löytyy perheitä, joilla on rahkeita kasvattaa aloittelevia yrityksiä, eikä niiden tarvitse niin nopeasti hankkiutua näistä eroon.
– Suomessa ei ole, Suomessa on tosi vähän varakkaita sukuja.
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen nostaa esiin, että ICT-alan yritykset painottuvat Suomessa teollisuuden ja yritysten palvelemiseen.
Koulutustasossa Suomi on jäljessä Ruotsia
– Suomi eroaa nykyään Ruotsista myös väestön koulutustason osalta. Ruotsissa suurempi osa nuoresta väestöstä on korkeakoulutettuja kuin Suomessa, ja osuus on kasvanut Suomea nopeammin, Paavo Hurri sanoo.
Siitäkin voi Hurrin mukaan vetää johtopäätöksiä, että asiantuntijuudella ja koulutuksella on väliä työn tuottavuuden suhteen.
Suomessa tehdään hänen mukaansa oikeita toimia.
– Tutkimus- ja kehittämismenojen kasvattaminen neljään prosenttiin bkt:stä on merkittävä tekijä, mutta panostukset pitää kohdentaa oikein, hän sanoo.
– Suomessa tällä hetkellä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen TKI-panostukset ovat pienet verrattuna yliopistoihin. Tämä ihmetyttää meitä. Suomessa on huomattavasti enemmän ammattikorkeakouluja kuin yliopistoja, silti tutkimus- ja kehityspanostukset niissä ovat huomattavasti pienemmät.
Korkeakoulutettujen määräkin pyritään nostamaan 50 prosenttiin nuoresta väestöstä.
– Nämä toimenpiteet vaativat aikaa ennen kuin ne alkavat realisoitua työn tuottavuuteen, Hurri sanoo.
Tekniikan kehityksestä vauhtia tuottavuuden kasvuun
– Työntekijän tuottavuusharppaus tarkoittaa asiantuntijoilla muun muassa teknisten apuvälineiden kehittymistä, Erämaja toteaa. Tekoäly on viimeisin harppaus.
– Jos aikaisemmin raportin tai analyysin tekemiseen on vierähtänyt viikko, nyt siihen voi vierähtää viisi minuuttia. Jää enemmän aikaa tehdä analyyseja tai fokusoida siihen, miltä alueelta voisi saada uutta myyntiä.
– Suomi on uusien teknologioiden suhteen hieman verrokkimaita perässä, Erämaja arvelee.
– Suomessa on fiksua porukkaa ja yleinen koulutusaste on hyvä. Uskon, että suomalaiset osaavat nopeasti ottaa käyttöön ja hyödyntää näitä teknologioita, kun ymmärtävät sen arvon.
– Työhyvinvointi on myös oleellinen osa tuottavuutta Tutkimusten mukaan 15 prosentin tuottavuushyödyn yritys voi saada sillä, että työyhteisö kokee, että työhyvinvointi on hoidettu, Erämaja sanoo.
– USA:ssa yritys voi saada Koop Award -palkinnon, kun se on osoittanut panostavansa poikkeuksellisella tavalla työhyvinvointiin. Tutkimuksessa oli katsottu, että jos oli sijoittanut pörssissä yrityksiin, jotka olivat 14 viime vuoden aikana saaneet palkinnon, olisi pystynyt voittamaan SP500-yleisindeksin. Näiden yritysten markkina-arvo oli kasvanut muita nopeammin, Erämaja kertoo.
Tiimi ja johtaminen ratkaisevia tekijöitä tuottavuudessa
Pasi Sorjosen mukaan tiimi ja johtaminen ovat viime kädessä tuottavuudessa ratkaiseva tekijä. Resurssien organisointi, työnjako ja kyky tehdä työtä yhdessä ovat oleellisia.
– Julkisessa asiantuntijatyössä, kuten lääkäreillä ja opettajilla, tuottavuus on myös otettava huomioon, Sorjonen sanoo.
Sorjosen mukaan emme voi olla välinpitämättömiä sen suhteen, mitä työssä saadaan aikaan. Jokin vaatimus pitää olla, jos olemme valmiita ottamaan vastaan isompaa palkkaa. Vastineeksi pitää pystyä antamaan jotain takaisin.
– Terveydenhuollon puolella on viime aikoina usein noussut esille ongelmat tietojärjestelmien kanssa. Terveydenhuollossakin tärkeää on se, että voidaan keskittyä olennaiseen, Sorjonen sanoo.
– Lääkäri voi keskittyä hoitamaan potilaita, kun käytössä ovat asianmukaiset työvälineet. Lääkärinkään kohdalla yksittäisen työntekijän mittaaminen ei ole niin tärkeää, vaan koko putiikin onnistuminen yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa, Sorjonen huomauttaa.
Teksti Anssi Koskinen
Kuvituskuva Ida Pimenoff, Markus Pentikäinen/Keksi (Paavo Hurri), Opa Latvala (Elias Erämaja), Liisa Takala (Pasi Sorjonen)
