Pelimuotoisia tiimityöskentelyn välineitä kehittävä Topaasia aloitti yritysuran starttirahalla ja tulorahoituksella. Neljän vuoden jälkeen vuonna 2018 yritys lähti rahoituskierrokselle, kun tuotekehitykseen tarvittiin lisää resursseja.
Rahoittajia löytyi neljä, joista kolme oli Topaasian vanhoja asiakkaita. Ensimmäinen sijoittaja oli Topaasiaa aikaisemmin sparrannut henkilö.
Jussi Galla toimii yrittäjänä Topaasiassa, joka kehittää pelimuotoisia tiimityöskentelyn välineitä.
– Entuudestaan tuntemattomalle sijoittajalle meiltä soitettiin kymmeniä kertoja ennen kuin hänet saatiin puhelimen päähän, yrityksen toinen perustaja Jussi Galla kertoo.
– Kerroin hänelle kaikella energiallani asiamme ja hän pyysi materiaalit nähtäväkseen. Yhtenä meidän suosittelijanamme oli hänen vanha tuttunsa. Sijoittaja oli sitten soittanut tälle tutulle kysyäkseen, onko tässä mitään järkeä. Hän lähti mukaan rahoittajaksi.
Sijoittajakierroksen lisäksi Topaasia on saanut rahoitusta Business Finlandin kansainväliseen kasvuun tarkoitetusta Tempo-rahoituksesta.
Galla toteaa, että heidän rahoitushakunsa onnistumisen takana oli neljän vuoden työ ja aikaisempien asiakkuuksien kautta saadut suosittelijat. Oma verkosto oli sijoittajien löytämisessä suurena apuna.
Tee taustatyöt hyvin
Palvelupäällikko Hannele Kostiainen Helsingin kaupungin Uudet yritykset -yksiköstä kehottaa rahoitusta hakevaa tekemään läksynsä hyvin. Liikeidean on oltava toimiva ja liiketoimintasuunnitelmaan kannattaa panostaa.
– Jos taustatyöt on tehty, rahoituksen saaminen on helpompaa. On syytä laskea tarkkaan alkupääoman tarve, ei vain tarvetta investointeihin, vaan myös yrityksen kiinteisiin kuluihin ja yrittäjän omaan palkkaan ennen kuin myynti kattaa kulut. Käyttöpääomaa pitää varata, yrityksen perustamisen aikaan voi tulla yllätyksiä, Kostiainen sanoo.
Yrittämisen aluksi voi saada TE-keskuksien kautta starttirahan, jota voi saada lähtökohtaisesti vuoden ajan. Starttiraha on 33,66 euroa päivältä. Koronapandemian vuoksi starttirahan enimmäiskestoa on vuoden 2021 loppuun saakka pidennetty 18 kuukauteen.
Investointien rahoituksessa yritys voi kääntyä esimerkiksi pankin, Finnveran tai rahoitusyhtiöiden puoleen.
Julkinen rahoitus täydentää yksityistä rahoitusta
Teollisuusneuvos Sampsa Nissinen työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa, että yksityinen rahoitus on yrityksille pääasiallinen rahoituslähde.
– Julkisen rahoituksen on tarkoitus täydentää ja korjata puutteita, mutta ei vääristää kilpailua.
– Avustuksina saatava tukiraha, jota voi saada esimerkiksi Business Finlandin tai ELY-keskusten kautta, on projektirahoitusta yrityksen kehittämiseen eikä varsinaisesti yritysten rahoittamista, Nissinen sanoo.
– Euroopan komissiokin jakaa myös rahoitusta, jota voi hakea sen oman portaalin kautta. Vaihtoehtoja on EU:ssakin paljon, esimerkiksi EU:n Horisontti Europe -ohjelman rahoitusta voi kysyä Business Finlandin kautta.
Finnvera lainoittajana ja lainojen takaajana
Viime aikoina yrittäminen on alkanut kiinnostaa korkeakoulutettujakin entistä enemmän, toteaa Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.
Finnvera kertoo vuoden 2019 katsauksessaan, että vuoden lopulla sillä oli asiakkaana noin 24 500 erikokoista firmaa.
– Finnvera on mukana yrityksen kaikissa vaiheissa. Finnveran pankeille antama lainan takaus on suoraa lainaa yleisempi tukimuoto, Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä kertoo.
Finnveran antama alkutakaus yrittäjän lainahakemukseen voi olla 80 prosenttia lainasummasta, kerralla 10 000–80 000 euroa. Jos yrityksen käynnistämisessä on enemmänkin kuluja, Finnveralta voi saada toisenkin takauksen.
Finnvera voi tarvittaessa antaa myös suoraa yrittäjälainoja.
– Ulkopuolisen rahoituksen saaminen edellyttää lähes aina myös omaa pääomaa, ja yrittäjälaina on tähän yksi ratkaisu etenkin omistajanvaihdostilanteissa, Heinilä sanoo.
Start up -yrityksille laina ei Heinilän mukaan välttämättä ole paras rahoitusratkaisu.
– Lainan ottaminen tarvitsee kassavirtaa. Start upille esimerkiksi Business Finlandin kehittämiseen tarkoitetut avustukset voisivat olla parempi vaihtoehto, hän sanoo.
Viime aikoina yrittäminen on Heinilän mukaan alkanut kiinnostaa korkeakoulutettujakin entistä enemmän.
– Nyt jo monelle opiskelijalle yrittäjäksi lähteminen on ensisijainen vaihtoehto. Näin ei ole vain kaupallisella alalla, vaan myös luovilla aloilla. Korkeakoulutetut ovat yleensä myös yrittäjinä suunnitelmallisia ja työhön valmiita.
– Koronakriisi toi Finnveralle entistä isomman vastuun suomalaisten yritysten tukemisessa, Heinilä kertoo.
– Finnveran tehtäväksi tuli turvata lainarahan saatavuus, että elinkelpoiset yritykset eivät kaatuisi, jos lainarahaa ei järjesty.
Hän toivoo, että ensi vuonna päästäisiin talouden toipumiseen ja jälleenrakentamiseen.
– Tämä edellyttää rahoituksen saatavuuden turvaamista ja korostaa Finnveran roolia rahoitusmarkkinoilla, Heinilä sanoo.
Teksti Anssi Koskinen
Kuvat Ida Pimenoff (kuvituskuva), oma albumi (Jussi Galla), Finnvera (Juuso Heinilä)
