Aluevaaleihin on aikaa reilut pari kuukautta. On aika kiinnostua siitä, mistä vaaleissa päätetään ja keitä päättäjäksi valitaan.

Olen topakka ja tykkään itsenäisestä työskentelystä, jossa voin päättää missä, milloin ja miten teen työtä. Työ ei ole kuitenkaan koko elämä, vaan haluan, että aikaa ja energiaa jää myös muulle elämälle. Näin ajattelee varmasti moni meistä ja pohtii, olisiko yrittäjyys palkkatyön sijaan tai sen rinnalla sopiva työnteon muoto.

Kunnissa päätetään ihmisten arjen asioista. Kunnissa tehdään päätöksiä kunnan asumispolitiikasta ja kaavoituksesta, yrittäjyyttä tukevista tai hankaloittavista asioista kuten hankinnoista ja innovaatiotoiminnasta, koulutuksen ja sivistys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisestä ja rahoituksesta.

Alustatalous on tullut jäädäkseen ja tuo yhä useammalle työtä ja toimeentuloa. Samalla alustatalous hämärtää rajaa työsuhteessa tehtävän työn ja yrittäjyyden välillä. Selvyyttä on haettu maakohtaisesti ja tapauskohtaisesti EU-tuomioistuimen kautta, sillä yhteistä EU-tason sääntelyä ei ole sovellettavaksi jäsenmaissa.

Työn merkityksellisyys on yhä useammalle akavalaiselle tärkeimpiä tekijöitä työssä, oli hän sitten palkansaaja tai yrittäjä. Tätä vahvistaa Yrittäjän taloudellinen mielenrauha -kysely liittojen yrittäjäjäsenille, jonka Danske Bank, AKY – Akavalaiset yrittäjät ja Akava teettivät yhteistyössä. Vastaajista suurin osa oli päätoimisia yksinyrittäjiä ja 1–3 henkilöä työllistäviä pienyrittäjiä.

Yrityksissä on viime kuukausina keskitytty selviytymiseen. Talous, terveys ja turvallisuus ovat kietoutuneet yhteen uudella ja ikävälläkin tavalla. Liiketoiminnasta on tullut taistelua olemassaolosta, mikä on tuntunut konkreettisesti monen yrittäjän kukkarossa. Yrittäjät ovat kantaneet vastuuta työntekijöistä sekä yhteiskunnan toiminnasta ja palveluista. Tässä on vaadittu sitkeyttä ja sisua, mutta luovuuttakin.