Onko alustatyöläinen työntekijä vai yrittäjä?

Alustatalous on tullut jäädäkseen ja tuo yhä useammalle työtä ja toimeentuloa. Samalla alustatalous hämärtää rajaa työsuhteessa tehtävän työn ja yrittäjyyden välillä. Selvyyttä on haettu maakohtaisesti ja tapauskohtaisesti EU-tuomioistuimen kautta, sillä yhteistä EU-tason sääntelyä ei ole sovellettavaksi jäsenmaissa.

19.10.2020

Epämääräinen tilanne ja maakohtaiset tulkinnat asettavat sekä alustayritykset että sen kautta työtä tekevät eriarvoiseen asemaan työsuhteen tuoman turvan ja yritysten kilpailuaseman näkökulmasta.

Rajanveto työmuotojen välillä ei aina ole helppoa. Olennaista on tarkastella, täyttyvätkö työsuhteen tunnusmerkit vai onko kyse itsenäisestä yrittäjätyöstä, jota ei ole tarkoitus suojata työlainsäädännöllä. Lisäksi on arvioitava sitä, miten yrittäjäriski ja yrittäjän vapaus toteutuvat.

Työneuvosto linjasi lausunnossaan 15.10. alustan kautta toimivien ruokalähettien työskentelevän työsuhteessa, ei yrittäjänä. Linjaus ei sido yrityksiä, mutta se on merkittävä askel kohti selkeämpää sääntelyä.

Työneuvosto tarkasteli ruokalähettien asemaa työsuhteen tunnusmerkistön täyttymisen kautta:

  1. Onko kyseessä työsopimus?
  2. Tehdäänkö työtä toiselle?
  3. Maksetaanko työtä vastiketta eli palkkaa?
  4. Tehdäänkö työtä henkilökohtaisesti?
  5. Tehdäänkö työtä työnantajan johdon ja valvonnan (direktio) alaisena?

Yksittäisten työsuhteen tunnusmerkkien lisäksi tilannetta voidaan arvioida kokonaisuutena. Ruokalähettien kohdalla työneuvosto katsoi, että kokonaisarvioinnille ei ollut tarvetta työsuhteen tunnusmerkistön toteutuessa.

Alustatalous ja alustatyö on osa työn murrosta, joka vaikuttaa yhteiskunnan rahavirtoihin. Yhteiskunnallisesti tärkeää on pohtia, pitääkö työllä pystyä elämään ilman yhteiskunnan maksamia lisätukia. Eli onko palkka tai palkkio riittävän suuri, jotta käteen jäävä summa työn sivukulujen, työttömyys- ja eläkevakuutusmaksujen sekä verojen jälkeen riittää elämiseen? Ja vielä tärkeämpi seikka: onko työstä maksettu yhteiskunnalle tarvittavat sosiaalivakuutusmaksut?

Alustatyössä riski ja sosiaalivakuutusmaksut siirretään työtä tekevän kannettavaksi, jolloin yhteiskunnan kassaan jää tulematta työnantajan suorittamat vakuutusmaksut. Tämä tekee toimeksiantona työllistämisen ja keikkatyön yritykselle kustannuksiltaan edullisemmaksi. Tilanne on siis tasapainoilua työn tarjonnan ja turvan eli työntekijän oikeuksien välillä.

Alustatyö vaatii sääntelyn kehittämistä. Hallitusohjelmassa on tunnistettu työn muutos ja murros ja tarve työlainsäädännön tarkastelulle niin, että työsopimuksen naamiointi muuksi estetään. Akavan tavoitteena on, että työsuhteen määritelmä laajennetaan koskemaan alustan kautta työtä tekeviä, jotka työskentelevät palkansaajan kaltaisesti, toimeksiantajaan nähden alisteisessa asemassa ilman, että heillä on tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta työn ehtoihin.

Itsensätyöllistäjien ja alustatyötä tekevien aseman parantamista pohditaan työ- ja elinkeinoministeriön sääntelytyöryhmässä, jossa myös työmarkkinajärjestöt ovat mukana. Tuore työneuvoston näkemys toivottavasti vauhdittaa asian etenemistä.

Lisätietoja:

Anu Tuovinen

Anu Tuovinen

johtava asiantuntija

+358503086943