Mielenterveysongelmat varjostavat yhä useamman opiskeluvuosia. Kaikki ovat kohdanneet opiskelijoiden mielenterveyden ongelmia – joko otsikoissa, lähipiirissä tai henkilökohtaisesti. Eikä kyse ole pandemia-ajan ilmiöstä, vaan opiskelijoiden mielenterveyden oireilu oli kasvussa jo vuosia ennen koronaa.

Etla julkisti tällä viikolla tutkimuksen aikuisena suoritetuista tutkinnoista. Sen mukaan aikuisena tehdyt opinnot nostavat ansioita ja työllisyyttä. Tutkintojen vaihtoehdoksi tarvitaan lyhyempiä koulutuksia. Uutisoinnissa korostui näkökulma, että aikuiskoulutuksesta olisi vähän hyötyä siihen ahkerasti osallistuville korkeakoulutetuille.  

Jokaisella on monenlaista osaamista, muun muassa opiskeltua osaamista ja työssä tai harrastuksissa vähän kuin huomaamatta kertynyttä osaamista. Yksi tietää kaiken sienistä, toinen osaa koodata ja kolmas rakentaa liiterin raakalaudasta. Kaikista taidoista voi olla hyötyä yllättävissä yhteyksissä.  

Korkeakouluissa on aika luoda strategiat ja kattavat suunnitelmat koronan jälkeiseen aikaan. Paluu entiseen ei ole vaihtoehto. Etäopetuksesta ja koulutuksen digitalisaatiosta on opittu paljon korona-aikana, mikä pitää käyttää hyödyksi jatkossa. On myös panostettava viipymättä opiskelijoiden ja koko korkeakouluyhteisön hyvinvointiin.

Parasta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on, ettei koulutuspolulla joudu tekemään valintoja, jotka sulkevat ovia opintojen jatkamiselta. Toisin kuin monissa maissa, meillä ei ole koulutuksessa rakenteellisia umpikujia.

Naisilta puuttuu esikuvia korkeakoulujen johtopaikoilta. Tämä kävi ilmi tutkijatohtori Heidi Härkösen tekemässä tuoreessa Akava Works -selvityksessä, joka tarkasteli korkeakoulujen johdon sukupuolijakaumaa. Miesten yliedustus suhteessa naisiin on silmiinpistävä.