Koulutustason nosto vaatii yhteistä tahtoa
Elämme kutkuttavaa aikaa vaalien ja hallitusneuvotteluiden välissä. Medioissa pyörivät puolueiden kynnyskysymykset ja ehdot hallitusyhteistyölle. Vaaleissa puhutusta kerrotaan pidettävän tiukasti kiinni, eikä kukaan lähde hallitukseen muilla kuin omilla ehdoillaan.
Nostetaan Suomen koulutustaso taas kansainväliseen kärkeen
Kansallinen itsetuntomme koulutuksen mallimaana on viime aikoina kokenut kolauksia. Suomalaisten lasten PISA-tulokset ovat heikentyneet jo toistakymmentä vuotta ja tuoreessa OECD-maiden vertailussa sijoitumme työikäisten koulutustasossa keskivälille. Ennen verrokkimaitamme olivat Yhdysvallat ja Etelä-Korea, nyt Chile ja Turkki.
Korkea osaaminen on valttia työmarkkinoilla
Vastavalmistuneiden työttömyys on koko mittaushistorian alimmalla tasolla. Jokainen työtön vastavalmistunut on yksi työtön liikaa, mutta hyvästä tilanteesta on silti syytä olla iloinen. Työmarkkinat vetävät, yritykset investoivat ja rekrytoivat.
Korkeakoulutuksen hajauttaminen vie väärään suuntaan
Suomea piinaa kova osaajapula. Yritysten kasvu vaarantuu, töihin ei löydy tekijöitä. Saman viestin kohtaa, kysyipä mistä päin Suomea hyvänsä.
Osaamisen tarve ei vähene, vaikka ikäluokat pienenevät
Koulutus on paras suoja työllisyyden ja osallisuuden turvaamiseksi. Olemme kuitenkin uudenlaisen haasteen edessä 2030- ja 2040-luvuilla: ikäluokat pienenevät ja etenkin korkeasti koulutettu väestö keskittyy voimakkaasti suurten kaupunkiseutujen ympärille. Tämä käy ilmi Sitran väestörakennetta ja koulutusta koskevasta selvityksestä.
Opiskelijavalinnoissa varmistettava hakijoiden ja henkilöstön turvallisuus
Abiturientti voi huokaista hetkeksi. Kevään ylioppilaskirjoitukset onnistuttiin saattamaan päätökseen, vaikka koronavirus kiristi aikataulua. Ylioppilaskokeiden tiivistetty aikataulu aiheutti monelle ylioppilaskokelaalle ymmärrettävästi ylimääräistä stressiä ja ahdistusta. Tärkeintä on kuitenkin, että mahdollisimman moni valmistuu aikataulussa ja pääsee hakemaan korkeakouluun haluamalleen alalle.
