Nostetaan Suomen koulutustaso taas kansainväliseen kärkeen

Kansallinen itsetuntomme koulutuksen mallimaana on viime aikoina kokenut kolauksia. Suomalaisten lasten PISA-tulokset ovat heikentyneet jo toistakymmentä vuotta ja tuoreessa OECD-maiden vertailussa sijoitumme työikäisten koulutustasossa keskivälille. Ennen verrokkimaitamme olivat Yhdysvallat ja Etelä-Korea, nyt Chile ja Turkki.

6.10.2022

Tuntuu pahalta. Kuinka meille näin on päässyt käymään?

Jälkiviisastelu on helppoa, mutta olisimme voineet herätä osaamistason notkahdukseen jo kaksi vuosikymmentä sitten. Olemme tienneet väestömme ikääntymisestä, edessä olevasta heikkenevästä huoltosuhteesta ja työvoimapulasta jo pitkään. Nämä ovat olleet ennustettavissa.

Mataavan koulutusason tie on hiipumisen tie. Tulevina vuosina koulutus- ja työllisyyspolitiikan suurimmat haasteet liittyvät väestörakenteen rajun muutoksen kanssa pärjäämiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Näistä tekijöistä on kiinni hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.

Vaan ei huonoa ilman jotain hyvääkin. OECD:n Education at a Glance -raportista havaitsemme nimittäin myös sen, että varhaiskasvatukseen osallistutaan enemmän kuin ennen.  Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt merkittävästi, eikä koronakaan näytä aiheuttaneen pysyvää vahinkoa. Toivoa meillä siis on.

Suunnanmuutos korkeamman koulutustason, paremman tuottavuuden ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi vaatii kolmen asian pitkäjänteistä toteuttamista:

  1. Koko koulutusketjun aina varhaiskasvatuksen ensimmäisistä päivistä ylimpiin akateemisiin jatkotutkintoihin on oltava kunnossa. Oppimisen tukea, ohjausta ja laadukkaan koulutuksen edellytyksiä on vahvistettava.
  2. Koulutusmääriä on edelleen nostettava korkeakouluissa ja pidettävä huolta siitä, että koulutus myös suoritetaan tutkintoon asti. Uudet työpaikat syntyvät korkeaa osaamista vaativille aloille. Jäämme auttamatta jälkeen, jos töihin ei riitä tekijöitä.
  3. Tarvitsemme paljon työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa. Tulijoiden koulutukseen ja kielitaitoon on panostettava ja pidettävä huoli siitä, että he haluavat jäädä Suomeen.

Vaaleihin on aikaa puoli vuotta. Vaikka Euroopassa käydään julmaa sotaa, valtionvelan korot nousevat ja inflaatio laukkaa, olisi laitimmainen virhe jättää koulutuspanostukset tekemättä. Yhteiskuntamme on riippuvainen ajattelevista, osaavista ja työtä tekevistä ihmisistä. Juuri nyt ei näytä niin hyvältä, mutta suunta voidaan kyllä kääntää pitkäjänteisellä politiikalla.

Lisätietoja:

Emmi Venäläinen

johtava asiantuntija

+358442811234

Lue lisää aiheesta