Koulutustason nosto vaatii yhteistä tahtoa

Elämme kutkuttavaa aikaa vaalien ja hallitusneuvotteluiden välissä. Medioissa pyörivät puolueiden kynnyskysymykset ja ehdot hallitusyhteistyölle. Vaaleissa puhutusta kerrotaan pidettävän tiukasti kiinni, eikä kukaan lähde hallitukseen muilla kuin omilla ehdoillaan.

20.4.2023

Hallitustunnustelija, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo esitti puolueille kysymyksen, millä keinoin nämä nostaisivat Suomen osaamis- ja koulutustasoa. Hyvä, että esitti, sillä asia on mitä keskeisin. Erityisen hyvää on myös, että samassa yhteydessä mahdollinen tuleva pääministeri pyysi puolueilta näkemyksiä siitä, miten nämä vahvistaisivat varhaiskasvatusta ja perusopetusta.

Osaamis- ja koulutustason nosto on koko koulutusjärjestelmän yhteinen päämäärä. On tarve monipuolisille toimille, joilla turvaamme koulutusketjun toimivuuden aina päiväkodeista tieteellisiin jatkotutkintoihin.

Koulutettu kansa luo uutta ja torjuu tehokkaasti monia horisontissa siintäviä ongelmia. Korkeakoulutettu ihminen työllistyy matalammin koulutettua paremmin ja korkealla osaamisella saadaan aikaan korkeampaa työn tuottavuutta. Tähän Suomen on välttämätöntä panostaa.

Korkeakoulujen koulutusmääriä on edelleen nostettava. Lisäykset on rahoitettava täysimääräisesti ja turvattava opetus- ja tutkimustyötä tekevän henkilöstön riittävyys sekä työolot. Urakka on hankala ja kallis. Määrien lisäysten ohella tarvitaan tekoja myös sen hyväksi, että yhä useampi valmistuu korkeakoulutuksesta tavoiteajassa. Tiesitkö, että vain 34 prosenttia yliopisto-opiskelijoista valmistui 5,5 vuoden tavoiteajassa vuonna 2020?

Meidän on varmistettava myös, että jokainen lapsi ja nuori saa peruskoulusta ja toiselta asteelta riittävät tiedot ja taidot edetäkseen jatko-opintoihin ja työelämään. Keskeistä tässä on oppimisen tuen vahvistaminen ja että kunnilla on riittävän vahvat edellytykset tuottaa koulutus- ja sivistyspalveluita. Kuntien liian voimakas eriytyminen johtaa siihen, että jatkossa lapsen asuinpaikka vaikuttaa yhä enemmän mahdollisuuksiin, jotka tämä elämäänsä saa. Sivistykseen ja yhdenvertaisuuteen nojaavan hyvinvointiyhteiskunnan kannalta tämä on täysin kestämätön tilanne.

Koulutusjärjestelmältä vaaditaan paljon seuraavan kahden vuosikymmenen aikana. Akava on esittänyt koko koulutusjärjestelmän kattavan koulutuksen rahoitussuunnitelman laatimista. Suunnitelmasta on syytä muodostaa parlamentaarinen yhteisymmärrys ja sitoumus siihen, että menestyksemme kannalta kriittiset koulutuskysymykset ratkaistaan ja toimet pystytään rahoittamaan. Elämme vaikeita aikoja, vihonviimeinen valinta olisi vain jäädä odottamaan ja olla tekemättä mitään.

Tutustu hallitusohjelmatavoitteisiimme

Osaava, kannustava ja turvallinen Suomi – Akavan hallitusohjelmatavoitteet

 

Vastauksemme hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin

Akavan vastaukset hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymykset eduskuntaryhmille

Lisätietoja:

Emmi Venäläinen

johtava asiantuntija

+358442811234

Lue lisää aiheesta