Suomessa käydään alue- ja kuntavaaleja sekä valmistaudutaan hallituksen puoliväliriiheen maailmassa, joka on hyvin erilainen kuin silloin, kun Suomen hiilineutraaliustavoite asetettiin. Globaalin asetelman muutos on kuitenkin ennemminkin vahvistanut kuin heikentänyt tarvetta ja mahdollisuuksiamme tavoitella edelläkävijän asemaa ilmastotoimissa.

Suomessa on 309 kuntaa, joista yli puolessa asuu alle 6 000 asukasta. Tulevina vuosina Suomen kunnat tulevat tekemään joka vuosi alijäämää melkein kahdella miljardilla eurolla.

Tesin (Suomen teollisuussijoitus Oy)* strategiassa pitää olla vahva vihreän siirtymän painotus.

Valtionvarainministeriön vuoden 2024 talousarvioehdotus pitää sisällään ensimmäiset uuden tutkimus- ja kehitysrahoituslain mukaiset menot. Niiden suuntaamisen kokonaisuus on osin perusteltu, mutta hallituksen pitää muistaa korkeakoulujen merkitys Suomen tulevaisuudelle. Kyseessä on vasta valtiovarainministeriön esitys ja lopulliset hallituksen päätökset tehdään parin viikon päästä budjettiriihessä.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen viesti hallitusneuvotteluihin on ollut kirkas. Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen sitoutuminen on elintärkeää vihreän siirtymän onnistumiselle. Pieni maa voi houkutella investointeja vain olemalla edelläkävijä ja vahvalla osaamisella. Kasvavat TKI-panostukset pitää kohdistaa vihreään siirtymään ja erityisesti bio- ja kiertotalouteen.

Keskusteluun digitalisaatiosta on hankala tarttua, koska käsite voi tuntua hyvin abstraktilta. Hyvin harva meistä pystyy ymmärtämään, miten tekoäly, 6G tai kvanttilaskenta muuttavat työpaikkoja. Kuitenkin ne ovat tulevaisuudessa niitä keihäänkärkiä, joilla Suomeen luodaan tuottavuuskasvua. Tulosta syntyy kuitenkin vain, jos henkilöstö otetaan vahvasti mukaan kehitystyöhön.