Digitalisaatio yrityksen tuottavuuskasvun lähteenä

Keskusteluun digitalisaatiosta on hankala tarttua, koska käsite voi tuntua hyvin abstraktilta. Hyvin harva meistä pystyy ymmärtämään, miten tekoäly, 6G tai kvanttilaskenta muuttavat työpaikkoja. Kuitenkin ne ovat tulevaisuudessa niitä keihäänkärkiä, joilla Suomeen luodaan tuottavuuskasvua. Tulosta syntyy kuitenkin vain, jos henkilöstö otetaan vahvasti mukaan kehitystyöhön.

15.9.2022

Komissio on nostanut digitalisaation yhdessä vihreän siirtymän kanssa EU:n elinkeinopolitiikan keskiöön. Tämä on oikeutettu paikka siinäkin mielessä, että esimerkiksi Työterveyslaitoksen selvityksen¹ mukaan digitalisaatiossa suunnannäyttäjänä toimivat yritykset tuottavat muita useammin tuotteita tai palveluita markkinoille. Toinen keskeinen havainto on, että innovaatiotoiminnan kärjessä ovat ne yritykset, joissa henkilöstö osallistuu laajasti kehittämistoimintaan.

Digiosaamisen kehittäminen haastaa meidät kaikki. Suomi pärjää kansainvälisissä vertailuissa hyvin, mutta meilläkin pullonkaulana näyttäytyy ICT-osaajapulan lisäksi myös se, miten saamme digitaitotasoa nostettua kansakuntana. Digiosaaminen on myös sitä, että löydämme keinot jaksaa työelämässä, jossa on jatkuva tarve omaksua uutta ja osaamista on päivitettävä yhä useammin. Työaika tulisi tämän vuoksi nähdä vahvemmin oppimisen tilanteena, jossa aikaa annetaan huomattavasti enemmän uuden oppimiseen ja omaksumiseen. Etla arvioi (2018), että Suomi investoi koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen vajaa 20 miljardia euroa vuodessa. Tästä yritysten osuus on noin miljardi. Se on vain puolet enemmän siitä 500 miljoonasta eurosta, millä yksilöt itse panostavat osaamiseensa vuosittain. Itse näen, että on korkea aika nostaa työnantajien osuutta osaamisen kehittämisessä.

Datataloudessa yritykset tekevät rahaa tiedolla, jota keräävät meistä. Suomen ja EU:n tulee edistää sitä, että yritykset joutuvat maksamaan meille siitä, että ne myyvät eteenpäin meistä keräämäänsä tietoa – pelkkä luvan saaminen ei saisi riittää. Digitaalinen henkilöllisyys on tässä ensimmäinen askel.

Digitalisaatio on myös kiertotalouden mahdollistaja. Samalla on kuitenkin havahduttava tosissaan siihen, että digitalisaatio uhkaa lisätä voimakkaasti energiankulutusta. Tutkimusten mukaan netin ja sitä tukevien järjestelmien hiilijalanjälki on jo suurempi kuin lentoliikenteen. Arvioidaan, että vuonna 2030 sen osuus on viidennes maailman koko energiankulutuksesta. Meillä jokaisella on mahdollisuus tehdä helppo teko energian kulutuksen vähentämiseksi: kannattaa käyttää wifi-verkkoa energiasyöpön mobiiliverkon sijasta aina, kun se on mahdollista.

Digitalisaatio jatkuu voimakkaana. Siksi nyt on tärkeä lisätä kaikkien – kuluttajien ja yritysten – tietämystä siitä, mikä siinä sähköä kuluttaa ja millä ratkaisuilla tätä kulutusta voidaan pienentää.

_____

1) Digitaalinen kehittyneisyys, verkostot ja henkilöstön osallistuminen yritysten innovaatioaktiivisuuden avaintekijöinä. Kirsikka Selander, Tuomo Alasoini. Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma TYÖ2030

Lisätietoja:

Piia Rekilä

yhteiskunta-asioiden päällikkö

+358 44 300 9484

Lue lisää aiheesta