Valtionvarainministeriön vuoden 2024 budjetti viitoittaa TKI-toimintaa oikeaan suuntaan

Valtionvarainministeriön vuoden 2024 talousarvioehdotus pitää sisällään ensimmäiset uuden tutkimus- ja kehitysrahoituslain mukaiset menot. Niiden suuntaamisen kokonaisuus on osin perusteltu, mutta hallituksen pitää muistaa korkeakoulujen merkitys Suomen tulevaisuudelle. Kyseessä on vasta valtiovarainministeriön esitys ja lopulliset hallituksen päätökset tehdään parin viikon päästä budjettiriihessä.

4.9.2023

Suomi ottaa nyt ensimmäisiä askeleita polulla, jonka on tarkoitus johtaa siihen, että vuonna 2027 valtio käyttää TKI-toimintaan noin miljardin vuodessa enemmän kuin nyt. Jotta kaksoissiirtymä, eli vihreä siirtymä ja digitalisaatio, onnistuu, sitä pitää tukea suuntaamalla huomattava osa TKI-lisäyksestä vihreän siirtymän innovaatioiden synnyttämiseen erityisesti bio- ja kiertotaloudessa.

Ensi vuoden 260 miljoonan euron lisäys tuntuu miljardeihin verrattuna pieneltä.  Lisärahoitusta (120 miljoonaa euroa) on kohdennettu erityisesti yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan tukemiseen Business Finlandin kautta. Tärkeää on, että riittävä osa tuosta summasta menee veturihanketoimintaan, jossa on vipuvarsivaikutus yritysverkostojen innovaatiotoiminnan kasvattamiseksi. Business Finlandin toiminnassa olisi syytä luoda kanavia pk-yritysten ja ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tukemiseksi. Tämä olisi tärkeää erityisesti sen vuoksi, että Suomen Akatemian saama 45 miljoonan rahoitus ei ole ammattikorkeakoulujen hyödynnettävissä. Tärkeää kuitenkin on, että valtiovarainministeriön esitys sisältää vuosittaisen 40 miljoonan euron kansallisen vastinrahan myös korkeakoulujen EU-hankkeille. Myös 90 miljoonan euron tutkijankoulutuspilotti tulee tarpeeseen.

Tutkimus- ja innovaationeuvosto on isojen linjausten päällä, kun se valmistelee hallituksen kahdeksanvuotisen valtion tutkimus- ja kehitysrahoituksen suunnitelman. Se ohjaa tutkimus- ja kehitysrahoituslisäysten kohdentamista yritysten, tutkimuslaitosten, korkeakoulujen ja muiden TKI-toimijoiden kesken. Toivottavaa on, että työssä tunnistetaan vahvasti laadukkaan koulutuksen merkitys TKI-toiminnan peruspilarina ja rahoitusta kohdennetaan myös suoraan korkeakouluille.

Rahoitusta sai myös teoreettisen fysiikan mysteeri eli kubitti eli VTT:n kvanttitietokone. Hieman mutkia suoristaen tämä laskentatehoihmeen teho perustuu siihen, että molemmat vaihtoehdot voivat olla voimassa yhtä aikaa. Silloin kone pystyy analysoimaan valtavaa massaa tietoa yhdessä silmän räpäyksessä. Jos tämä tekniikka saadaan valjastettua teoriasta käytäntöön, voisimme esimerkiksi kehittää rokotteita parissa viikossa tai ratkaista pimeän aineen koostumuksen. Suomalaisilla on mahdollisuus olla edelläkävijöitä 6G- teknologiassa ja tekoälyn hyödyntämisessä. Ensimmäisten joukossa oleminen kvanttikisassa luo mahdollisuuksia, jotka vain ehkä ChatGTP voi tässä vaiheessa ymmärtää.

 

Lisätietoja:

Piia Rekilä

yhteiskunta-asioiden päällikkö

+358 44 300 9484

Lue lisää aiheesta