Muuttuva työ tuo mukanaan muuttuvan kuormituksen. Työn psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus sekä aivoterveys laajemmin ovat nousemassa keskusteluun sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Akava nostaa esiin näitä työelämän näkökulmia ja pyrkii jäsentämään keskustelua. Työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Kari-Pekka Martimon kirjoitus aloittaa blogisarjan, jossa kirjoittajavieraat eri aloilta käsittelevät työn muutosta, uusia kuormitustekijöitä ja työterveyshuollon muutostarpeita osana laajempaa kehitystä.

Tavoite on kirkas: puolella nuorten aikuisten ikäluokasta eli 25–34-vuotiaista on määrä olla korkeakoulututkinto vuoteen 2030 mennessä.

Työmarkkinoiden ajankohtainen neuvottelutilanne oli keskeinen aihe Akavan hallituksen kokouksessa 22. tammikuuta 2020. Kokouksen yhteydessä kuultiin Ruotsin työmarkkinaministeri Eva Nordmarkin alustus Ruotsin työmarkkinoista ja ajankohtaisista asioista. Hallitus valitsi varapuheenjohtajat vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti ja päätti puheenjohtajiston esittämän toimielinrakenteen.

Oikeusvaltioperiaatteen kunnioitus on edellytys EU:n perusarvojen toteutumiselle. Viime vuosina kehitys on ollut heikentyvää erityisesti Unkarissa ja Puolassa, mutta myös Romaniassa ja Maltalla. Sananvapautta ja demokratiaa on kavennettu ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta heikennetty vuosi toisensa perään. EU ja sen jäsenmaat ovat heränneet tähän kehitykseen, mutta suuret laivat kääntyvät hitaasti.

Joustotyö ja työaikapankit lisäävät joustavuutta työaikakäytännöissä, kun uudistettu työaikalaki tuli voimaan vuoden 2020 alussa. Mitä muutokset tarkoittavat akavalaisille?

Akavan hallitus valitsi varapuheenjohtajat kaudelle 2020–21 kokouksessaan 22. tammikuuta. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on Heljä Misukka, joka edustaa Opetusalan Ammattijärjestöä OAJ:tä.