Trumpia tai ei, Yhdysvallat on tärkeä yhteistyökumppani EU:lle

Yhdysvaltojen politiikassa eletään kiihkeitä aikoja. Demokraatit etsivät tosissaan haastajaa presidentti Donald Trumpille marraskuun presidentinvaaleihin. Sain todistaa kiihtyvää vaalitaistelua paikan päällä, kun vierailin helmikuussa Washingtonissa osana Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan delegaatiota.

13.3.2020

Vaikka olin usein kuullut epävarmasta hallinnosta, oli pieni järkytys huomata, miten ikävässä raossa johtavassakin asemassa olevat virkamiehet valtiollisissa elimissä Yhdysvalloissa olivat: aina lopulta ”the one decides!” Kiinnitin Washingtonin-matkalla huomiota ennen kaikkea kysymykseen, millaisia muita yhteistyötahoja europarlamentaarikolle ja EU:lle löytyy Yhdysvalloista Trumpin takaa.

Erityisesti tietenkin Washington DC:ssä Trumpin hallinto on niskan päällä. Republikaanienemmistöinen senaatti on vahvasti hänen takanaan. Myös kriittiset republikaanit ovat karvaasti huomanneet, että Trump iskee, erottaa ja alentaa heti tilaisuuden tullen. Siksi Trumpin virkasyyte meni ohi lähes republikaanikritiikittä. Demokraattienemmistöinen kongressin alahuone pystyy kuitenkin laittamaan Trumpille kampoihin monissa asioissa.

Toimin uudessa vastuutehtävässäni Euroopan parlamentin Yhdysvaltain-valtuuskunnan varapuheenjohtajana. Tapaamme säännöllisesti erityisesti kollegoitamme Washingtonista ja yhteyksiä pidetään suoraan Trumpin hallinnon ohi kongressiin. Yhteistyöhalukkuus on molemminpuolista. Muun muassa varsinaiset kauppasopimukset tulevat sekä Euroopan parlamentin että kongressin hyväksyttäviksi.

Vierailuni aikana ainoa paikka esimerkiksi ilmastomuutoksesta puhumiseen oli juuri alahuoneen edustajien kanssa pidetty kokous, joskin aktiivisia kansalaisjärjestöjä ja ajatushautomoita sekä kauppakamaria yrityksineen EU:n Greean deal kiinnosti aidosti. Sen sijaan Yhdysvaltain tekemät viimeaikaiset ns. ”phase one” -sopimukset mm. Kiinan ja Japanin kanssa ovat ohittaneet kongressin ja olleet hyvin Trump-vetoisia.

Yhdysvaltain 52 osavaltiolla on kuitenkin enemmän päätäntävaltaa kuin muistammekaan. Jopa 24 osavaltiota on demokraattivetoisia. Näissä harjoitetaan usein voimakkaasti Trumpin hallinnon linjoista poikkeavaa politiikkaa. Oivana esimerkkinä tästä toimii länsirannikon suurin vallankäyttäjä Kalifornia ja sen kunnianhimoinen ilmastopolitiikka. Kaupungitkin haastavat Washingtonin linjaa. Yhdysvaltojen vakuutuspohjainen sote-järjestelmä pudottaa monet perheet edelleen köyhyysloukkuun. Kun epävarmuus laajenee myös keskiluokkaan, demokraattien esivaaliehdokkaan Bernie Sandersin ”sosialismille” (lue: hyvinvointivaltioajattelulle) on kysyntää. Keskiluokan kasvava epävarmuus näkyy kaupunkienkin politiikassa. Monet kaupunginjohtajat ovat paikanneet liittovaltiotasolta puuttuvaa hyvinvointipolitiikkaa. Esimerkiksi Chicagossa kaikki saavat ilmaiset college-opinnot tietyllä high school -keskiarvolla.

Kansalaisjärjestöillä on Yhdysvalloissa suurempi merkitys kuin Euroopassa. Vahvan valtion sijasta kansalaisyhteiskunnalla voi olla hyvinkin merkittävä asema. Esimerkkinä: San Franciscossa järjestöt ja aktiiviset yksittäiset kansalaiset saavat päättää jopa tiettyjen alueiden kaavoituksista. Hyväntekeväisyys on keskeisestä – verojen sijasta ihmiset tukevat kulttuuria ja sosiaaliohjelmia lahjoituksin.

Lisäksi työmarkkinajärjestöt käyttävät valtaa. Vaikkei valtakunnan politiikan tasolla niillä ei ole yhtä keskeistä asemaa kuin vaikkapa Suomessa, demokraattisen puolueen sisällä ay-liike on vaikuttava tekijä. Tämä näkyi vastikään Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välisen vanhan kauppasopimuksen päivittämisessä: Trump tarvitsi demokraattienemmistöisen kongressin tuen. Ay-liike sai sopimukseen läpi vahvemmat työelämäsäännöt ja niiden valvonnan kuin missään aikaisemmassa kauppasopimuksessa, mukaan lukien EU:n sopimukset. Tätä yhteistyötä pitää nyt mielestäni viedä eteenpäin Yhdysvaltojen ja EU:n välillä. On panostettava kauppasopimuksiin, joissa työntekijät ja ilmasto huomioidaan!

Rohkenen väittää, etteivät Trumpin tviitit ole yhtä kuin Yhdysvaltojen tulevaisuus. Ajoittain kaoottiseltakin näyttävän politiikan alla Yhdysvalloissa ovat vahvat demokratian rakenteet, ja kehitys on paikoin jopa suomalaisen sosialidemokraatin mieleen. (Naiivi ei silti pidä olla). Toisenlaisen presidentin nouseminen Yhdysvaltojen johtoon vauhdittaisi huomattavasti EU:n ponnistuksia yhteisen edun tavoittelemisessa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Trump on silti ennakkosuosikki presidentinvaaleissa ja hänenkin kanssaan pitää Euroopan kyetä elämään. Onneksi Yhdysvalloissa on muitakin yhteistyökumppaneita kuin presidentti.

 

Miapetra Kumpula-Natri

Europarlamentaarikko S&D

 

Kuva Fred Marvaux, lähde EP