Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK toteavat lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle kannattavansa suurelta osin ministeriön valmistelemia vastauksia. Palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, että standardin muotona tulisi olla sopimus ja sitä täydentävä suositus. Sopimuksena standardi on osana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia oikeudellisesti velvoittava valvontajärjestelmineen.
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK muistuttavat täydentävässä lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle, että ratifiointia valmisteltaessa oli vaikea arvioida kotitaloustyöntekijöiden määrää Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa on useita erilaisia ammatteja, joissa työntekijä tekee yleissopimuksen 1 artiklan mukaan työtä kotitaloudessa, kotitaloudelle tai kotitalouksille. Lisäksi Suomessa on työntekijöitä, jotka työskentelevät toisten ihmisten talouksissa.
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK toteavat työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa, että fyysinen väkivalta, sen uhka ja henkinen väkivalta ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla hälyttävän yleisiä. Sairaanhoitohenkilöstö kokee työssään lähes päivittäin henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja sen uhkaa. Palkansaajakeskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että uusi väkivallan ja häirinnän poistamista työelämässä koskeva yleissopimus saatetaan kansallisesti voimaan viipymättä.
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK lausuvat sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa pitävänsä erittäin tärkeänä väkivallan ja häirinnän poistamista työelämästä. Palkansaajakeskusjärjestöt katsovat, että ei ole esteitä ratifioida uutta väkivallan ja häirinnän poistamista työelämässä koskevaa yleissopimusta (nro 190). Järjestöt pitävät tärkeänä, että uusi yleissopimus saatetaan kansallisesti voimaan viipymättä ja katsovat, että ratifioinnille ei ole esteitä.
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK toteavat työ- ja elinkeinomisteriölle antamassaan lausunnossa muun muassa, että Suomessa yhteistyö työtä koskevien kansainvälisten normien noudattamisessa toimii sekä rakenteiden että käytännön yhteistyön osalta. Kehittämistavoitteita voidaan halutessa asettaa ILO:n työelämän sääntelyä koskevan toiminnan tunnettuisuuden ja arvostuksen nostamiseen.
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat täydentäneet 4.1.2019 työ- ja elinkeinoministeriölle antamaansa lausuntoa koskien ILO:lle annettavaa raporttia ratifioimattomista yleissopimuksista ja suosituksista. Järjestöt viittaavat lausunnossaan 29.5.2015 antamaansa lausuntoon koskien yleissopimuksen nro 159 soveltamista uudistaen tuolloin lausutun ja varaavat edelleen mahdollisuuden täydentää lausuntoaan vielä myöhemmin. Kansainvälinen työjärjestö ILO:lle annettava raportti ratifioimattomista yleissopimuksista...
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.
Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.