Avainsana: kilpailukieltosopimukset

Tärkeä lakimuutos tuo kilpailukiellosta korvauksen työntekijälle

Kilpailukieltosopimuksia koskeva laki uudistuu 1.1.2022. Jatkossa työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta ajalta, jolloin kilpailukielto on työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa. Kun rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, korvaus on 40 prosenttia palkasta. Yli kuuden kuukauden rajoitusajalta summa on 60 prosenttia palkasta.

Uusi lakiesitys Akavan tavoitteiden mukainen: kilpailukieltojen käyttöä rajoitetaan pakollisella korvauksella

Valtioneuvosto päätti työministeri Tuula Haataisen esityksestä kilpailukieltoja koskevan työsopimuslain muutosesityksestä, joka vastaa Akavan ja sen jäsenjärjestöjen tavoitteita. Muutos tuo kilpailukieltoihin korvausvelvollisuuden rajoitusajalle, mikä rajoittanee jatkossa perusteettomien kilpailukieltosopimusten tekemistä.

Miksi kilpailukieltoihin pitää säätää pakollinen korvaus?

Viime keväänä kolmikantainen työryhmä luovutti työ- ja elinkeinoministeriölle mietinnön kilpailukieltosopimusten sääntelyn uudistamiseksi. Työsopimuksiin liittyvien kilpailukieltosopimusten käyttöä koskevaa työsopimuslain 3 luvun 5 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantajalle tulisi pakollinen korvausvelvollisuus kilpailukieltoajalta työntekijälle.

Akavan ja YTN ry:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 3 luvun 5 §:n ja merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisesta

Akava ja YTN toteavat lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle muun muassa, että Akavan vuonna 2017 teettämän selvityksen mukaan kilpailukieltosopimukset ovat yleistyneet voimakkaasti. Kilpailukieltosopimuksia käytetään nykyisin hyvin paljon myös suorittavan tason tehtävissä, ei vain asiantuntija- ja johtotason tehtävissä. Kilpailukieltojen voimakas yleistyminen on käytännössä muuttanut korkeakoulutettujen työmarkkinat jähmeiksi ja hankaloittanut liikkuvuutta ja rekrytointeja.

Akavan ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yhteinen lausunto kilpailukieltosopimuksia selvittäneen työryhmän muistiosta

Akavan ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yhteisessä lausunnossa työ- ja elinkeinoministeriölle todetaan, että kilpailukieltosopimuksia käytetään nykyisin hyvin paljon myös suorittavan tason tehtävissä, ei vain asiantuntija- ja johtotason tehtävissä. Kilpailukieltojen voimakas yleistyminen on käytännössä muuttanut korkeakoulutettujen työmarkkinat jähmeiksi ja hankaloittanut liikkuvuutta ja rekrytointeja. Alun perin tarkoitus on ollut, että kilpailukieltoja voitaisiin käyttää vain hyvin harvoissa tilanteissa, silloin kun siihen on erityisen painava syy.

Kilpailukieltosopimusten käyttöä on rajoitettava selvästi

Kilpailukieltosopimusten käytön rajoittamisesta on kohtuullisen laaja yhteiskunnallinen yhteisymmärrys. Kansalaiset koulutustasoon katsomatta pitävät nykyistä kilpailukieltosopimusmallia aikansa eläneenä.

Avainsana: kilpailukieltosopimukset

Tärkeä lakimuutos tuo kilpailukiellosta korvauksen työntekijälle

Uusi lakiesitys Akavan tavoitteiden mukainen: kilpailukieltojen käyttöä rajoitetaan pakollisella korvauksella

Miksi kilpailukieltoihin pitää säätää pakollinen korvaus?

Akavan ja YTN ry:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 3 luvun 5 §:n ja merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisesta

Akavan ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yhteinen lausunto kilpailukieltosopimuksia selvittäneen työryhmän muistiosta

Kilpailukieltosopimusten käyttöä on rajoitettava selvästi

Seuraa meitä