Tärkeä lakimuutos tuo kilpailukiellosta korvauksen työntekijälle

Kilpailukieltosopimuksia koskeva laki uudistuu 1.1.2022. Jatkossa työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta ajalta, jolloin kilpailukielto on työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa. Kun rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, korvaus on 40 prosenttia palkasta. Yli kuuden kuukauden rajoitusajalta summa on 60 prosenttia palkasta.

12.11.2021

Kilpailukieltojen alkuperäinen tarkoitus unohtui

Kilpailukieltoon suostuva työntekijä sitoutuu määräajaksi kieltäytymään tehtävistä, joissa entisen työnantajan liikesalaisuuksia voisi vuotaa kilpailijan hyödyksi. Alun perin kilpailukiellot koskivat ylintä johtoa ja yrityksen markkina-asemalle keskeisiä avaintehtäviä, mutta ajan mittaan ne ovat yleistyneet kaiken tasoisiin tehtäviin, kaikille aloille.

– Kilpailukieltoja käytetään nykyään rutiininomaisesti ja hyvinkin laajasti, jolloin niiden alkuperäinen tarkoitus ei toteudu, huomauttaa Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel.

Roppakaupalla yhteydenottoja liittoihin kilpailukieltoasioissa

Akavan liitoissa hälytyskellot alkoivat soida, kun lakimiehet havaitsivat käyttävänsä suuren osan työajastaan jäsentensä kilpailukieltojen perusteiden selvittelyyn. Sopimuksia löytyi kaikista palkkaluokista ja tehtävistä. Näin siitä huolimatta, että lain mukaan kilpailukiellolle täytyy aina olla erityisen painavat syyt.

Salokanteleen mielestä työsopimuslain yhden pykälän muutosta tuskin olisi tapahtunut, elleivät liitot olisi nostaneet epäkohtaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja määrätietoisesti ryhtyneet vaatimaan kompensaatiovelvoitetta.

– Ongelma tuli esille nimenomaan jäsenten yhteydenottojen kautta. En usko, että uudistus olisi toteutunut ilman liittojen ponnisteluja, sanoo myös Tradenomiliiton toiminnanjohtaja Sari Niemi.

– Lakiuudistuksen tavoite on se, että työnantajat ryhtyvät harkitsemaan kilpailukieltojen aiheellisuutta tosissaan, kun työntekijöiden liikkumisvapauden rajoittaminen ei enää ole niille ilmaista, Suomen Ekonomien Salokannel toteaa.

Työntekijän sanktio säilyy

Tähän asti kilpailukielto on aiheuttanut taloudellisia seurauksia vain työntekijälle sekä ansionmenetyksenä karenssiajalta että mahdollisena vahingonkorvauksena tai sopimussakkona, jos entinen työnantaja tulkitsee irtisanoutumisen jälkeen solmitun uuden työsuhteen tai yrittäjyyden sopimuksen vastaiseksi. Lakiuudistuksessa ei ole muutettu työntekijää velvoittavia sanktioita.

– Ei ole oikein, että työntekijälle voidaan määrätä jopa puolen vuoden palkkasummaa vastaava sopimussakko, vaikka kilpailukielto olisi sovittu lyhyemmäksi ajaksi, kommentoi Tekniikan Akateemiset TEKin lakimies Maritta Jalo.

Jalo kertoo saavansa päivittäin TEKin jäseniltä yhteydenottoja, joissa pyydetään apua kilpailukiellon tulkintaan.

Tarkat raamit paperille

Tavallisia ovat myös määräaikaisiin työsuhteisiin sisältyvät kilpailukieltosopimukset. Ei ole myöskään harvinaista, että esimerkiksi 8 kuukauden määräaikaisuuden päätyttyä työntekijää sitoo 6 kuukauden kilpailukielto.

– Joskus kilpailukielto on aiheellinen, vaikkapa hankkeessa, jossa kehitetään uutta innovaatiota. Hyvässä työsopimuksessa kuvaillaan perusteet ja määritellään tahot, joilla työskentelyä kilpailukielto koskee.

– Sopimuksessa kannattaa luetella esimerkiksi yritykset ja mahdollisesti myös toimet, joiden parissa työskentelyä kilpailukielto rajoittaa. Kun raamit määritellään selkeästi, molempien osapuolien on helppo noudattaa ehtoja, Jalo neuvoo.

Työnantaja voi irtisanoa

Tasapuolisen sopimusmahdollisuuden vastaisena uutena asiana Jalo nostaa lakiin sisällytetyn työnantajan oikeuden irtisanoa kilpailukieltosopimus.

– Työntekijällä ei ole mitään mahdollisuuksia sopimuksen irtisanomiseen, mutta työnantaja voi irtisanoa kilpailukiellon. Nähtäväksi jää, alkavatko työnantajat käyttää tätä mahdollisuutta vaikkapa taktikointiin, jolla halutaan päästä irti karenssiajan korvausvelvoitteesta.

Tradenomiliiton Niemi puolestaan toivoo, että irtisanomismahdollisuus kannustaisi työnantajia purkamaan turhiksi käyneitä kilpailukieltoehtoja.

Teksti: Paula Launonen

Harkitse tarkkaan

Perustuslaki takaa jokaiselle ammatin- ja elinkeinon harjoittamisen vapauden. Työntekijä ja työnantaja voivat rajoittaa tätä oikeutta sopimalla kilpailukiellosta.

  • Kilpailukielto rajoittaa työntekijän valinnnanvapautta työsuhteen päätyttyä.
  • Kilpailukiellosta sovittaessa määritetään sidonnaisuusajan kesto.
  • Sidonnaisuuusaika alkaa työsuhteen päättymisestä ja kilpailukielto sitoo työntekijää sidonnaisuusajan loppuun saakka.

Työnantaja maksaa joko 40 % tai 60 %

Lain voimaan tullessa muutokset koskevat 1.1.2022 ja sen jälkeen solmittavia kilpailukieltosopimuksia. Siirtymäajan jälkeen eli vuoden 2023 alusta työnantajan korvausvelvollisuus ulottuu myös ennen lakimuutosta sovittuihin kilpailukieltoihin. Enintään 6 kuukauden kilpailukiellosta korvaus on vähintään 40 prosenttia työsuhteen viimeisen kuuden kuukauden keskipalkasta. Yli 6 kuukauden sidonnaisuusajalta työnantaja korvaa vähintään 60 prosenttia työsuhteen viimeisen kuuden kuukauden keskipalkasta.

Lisätietoja:

Katarina Murto

Katarina Murto

työmarkkinajohtaja

+358505689188

Lue lisää aiheesta