Uusi lakiesitys Akavan tavoitteiden mukainen: kilpailukieltojen käyttöä rajoitetaan pakollisella korvauksella

Valtioneuvosto päätti työministeri Tuula Haataisen esityksestä kilpailukieltoja koskevan työsopimuslain muutosesityksestä, joka vastaa Akavan ja sen jäsenjärjestöjen tavoitteita. Muutos tuo kilpailukieltoihin korvausvelvollisuuden rajoitusajalle, mikä rajoittanee jatkossa perusteettomien kilpailukieltosopimusten tekemistä.

12.11.2020

Työsopimuslain 3 luvun 5 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa kilpailukieltoon liittyvän rajoitusajan aikana aiemmalla työnantajalla on korvausvelvollisuus työntekijälle. Korvaus on 40 prosenttia palkasta silloin, kun rajoitusaika on enintään 6 kuukautta ja 60 prosenttia palkasta, kun rajoitusaika on tätä pidempi. Ehdotus menee eduskunnan päätettäväksi.

Uuden lain esitetään tulevaksi voimaan vuoden 2022 alusta. Heti tämän jälkeen tehdyissä kilpailukielloissa työnantajan on noudatettava laissa määriteltyä korvausvelvollisuutta. Tällöin alkaa lisäksi vuoden siirtymäaika, jonka kuluessa ennen lain voimaantuloa solmitut kilpailukiellot on purettava, ellei työnantaja halua, että korvausvelvollisuus ulottuu niihin. Ellei työnantaja tee mitään, vuoden 2023 alusta myös aiemmin solmitut sopimukset tulevat automaattisen korvauksen piiriin.

Muutos on erittäin merkittävä monesta syystä. Se vaikuttaa varovaisesti arvioiden kymmenientuhansien palkansaajien sopimuksiin yksityisellä sektorilla.

Mitä ehdotettu muutos tarkoittaa työntekijälle?

Jos olet vaihtamassa työpaikkaa, on odotettavissa, että uusi työnantaja ei niin helposti ehdota kilpailukieltosopimusta sinulle työsuhteen ehdoksi kuin aiemmin. Jos työnantaja nyt ehdottaa sinulle kilpailukieltosopimusta, siihen ei sisälly automaattista korvausta. Muutos tulee ensimmäisessä vaiheessa koskemaan vasta vuoden 2022 alun jälkeen solmittuja kilpailukieltosopimuksia.

Nykyisten voimassa olevien kilpailukieltosopimusten osalta tilanne muuttuu vasta vuoden 2023 alussa siirtymäajan päätyttyä. On mahdollista, että työnantaja haluaa irtisanoa tällaisen ”aiemmin solmitun” kilpailukieltosopimuksen ennen laissa olevan vuoden siirtymäajan kulumista eli viimeistään vuoden 2022 kuluessa. Akavan arvion mukaan useilla tuhansilla työntekijöillä on nykyään kilpailukielto turhaan, erityisesti silloin, kun ei ole olemassa lain edellyttämää erityisen painavaa syytä.

Vuoden 2022 alusta alkaen työnantajan on myös otettava huomioon, että hän ei pysty irtisanomaan uutta vasta solmittua kilpailukieltosopimusta noin vain. Työnantajalla on irtisanomisaika, joka on yksi kolmasosa työntekijälle sovitusta rajoitusajasta mutta vähintään kaksi kuukautta. Tämä nostaa kynnystä sopia kilpailukiellosta perusteettomasti.

Vuoden 2023 jälkeen myös vanhoihin kilpailukieltosopimuksiin sisältyy pakollinen korvaus. Useimmiten kilpailukieltojen rajoitusajaksi on sovittu 6 kuukautta, joten useimmilla korvaustaso on 40 prosenttia palkasta. Tämä korvaustaso antaa paremmat mahdollisuudet luoda silta vanhasta työpaikasta uuteen myös siirryttäessä kilpailijalle, vaikka korvaus ei olekaan täyttä palkkaa vastaava.

 

 

Lisätietoja:

Lue lisää aiheesta