Budjettiesitys ei sisällä isoja yllätyksiä. Sen avulla pannaan lähinnä toimeksi hallituksen aiempia päätöksiä viime kevään kehysriihestä.
Esitys on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Tarve uuden velan ottamiselle säilyy, mutta pienenee selvästi kuluvasta vuodesta. Lisäbudjetteja tulee varmasti. Niinpä lisävelan tarve kohoaa todennäköisesti tuota suuremmaksi.
Budjettiriihessä päätetään 100–150 miljoonan euron suuruisista veroratkaisuista, joilla vahvistetaan valtiontaloutta. Työn verotusta ei saa kiristää, sillä haluamme parantaa työllisyyttä. Ansiotulojen verotukseen tehdään hyvän vakiintuneen tavan mukaisesti indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä.
Koronan aiheuttama kuoppa talouteen näyttää pian ylittyvän, joten ei ole ihme, että talousnäkymät näyttävät monen mittarin voimin erittäin lupaavilta. Vahva talouden nousukäänne ei ole yllätys. Se näkyy kaikkien ennustajien kristallipalloissa sillä oletuksella, että korona saadaan hallintaan ja palvelusektori voi toimia jokseenkin normaalisti meillä ja muualla.
Onneksi budjetin valmistelijoiden jalat tuntuvat olevan tukevasti maassa, sillä aihetta henkseleiden paukutteluun ei ole. Nyt kurotaan takaisin koronasta aiheutuneita tuotannon menetyksiä ja sen pitääkin onnistua ripeästi. Talouden kasvukyky sen jälkeen ja pidemmällä aikavälillä ratkaisee kansakunnan hyvinvoinnin kehityksen. Siltä osin näkymät eivät ole muuttuneet vaisuista yhtään myönteisemmiksi. Näköpiirissä on hyvin vaatimatonta 1–1,5 prosentin talouskasvua, jota pitäisi saada vauhditettua, jotta väestön ikääntymisen kaltaiset rakenteelliset ongelmat eivät kävisi liian raskaiksi tuleville sukupolville.
Työllisyystoimia kaivataan kipeästi, vaikka tuoreimmat tilastot juuri nyt kertovat odottamattoman vahvasta työvoiman ja työllisyyden noususta.
Oivallinen työllisyystoimi on kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosentin nostaminen 40:stä 60:een kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta. Remontointi jää laajennuksen ulkopuolelle. Kotitalousvähennyksen omavastuun poisto olisi hyvä lisäys. Omavastuulla haluttiin aikoinaan välttää valtava kuittisirkus, mutta nykyään se ei enää ole ongelma. Myös esitetty kotitalousvähennyksen korotus öljylämmityksen korvaamisesta vuosille 2022–27 on mielenkiintoinen kokeilu. On tärkeää, että kehysriihen kotitalousvähennyslinjauksista tehdään päätökset syyskuun alun budjettiriihessä.
Lisätietoja:
