Arvot ja oikeusvaltio ovat EU:n toiminnan perusta, jonka merkitystä kriisinkestävyydelle selonteko painottaa. Myönteistä selonteossa on myös vaatimus siitä, että EU:n toiminnan ja linjausten tulee perustua tutkittuun tietoon.
Akava on ilahtunut siitä, että osaamistason vahvistaminen nostetaan keskeiseksi EU-yhteistyön tavoitteeksi. Positiivisena pidämme myös selonteon ehdotusta, että EU:n strategiseksi tavoitteeksi otetaan eurooppalaisen koulutuksen nostaminen maailman parhaaksi. Kriisinkestävyys, kilpailukyky sekä vihreä ja digitaalinen siirtymä edellyttävät tietoja ja taitoja.
Selonteossa mainittujen osaamispainopisteiden, kuten huippuyliopistojen ja digitalisaation, ohella on syytä miettiä, miten lamautunut opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihto saadaan uudestaan liikkeelle. Lisäksi unionin uuden vuosien 2021–21 tutkimusohjelman varojen kasvu jäi vähäiseksi, mikä ei luo edellytyksiä globaalille menestymiselle.
Selonteko toivoo unionin kehittyvän osallistavammaksi ja avoimemmaksi. On tervetullutta, että se nostaa esiin erityisesti nuorten näkökulman ja osallistumisen. Lisäksi se painottaa EU:n päätöksenteon ja lainsäädäntötyön avoimuutta sekä avointa viestintää. Nämä ovat keskeisiä keinoja vahvistaa demokratiaa ja kansalaisten, yritysten ja sidosryhmien osallistumista sekä lisätä luottamusta.
Talousasioissa on myönteistä esimerkiksi, että selonteko ei ole jäänyt kiinni yhteisvastuun käsitteeseen, vaan erittelee EU:n talouspolitiikan eri puolia ja on valmis sen jatkokehittämiseen. Tämä on hyvä lähestymistapa. Yhtä asiaa olisi pitänyt kuitenkin korostaa enemmän. EU:n kriisinkestävyydelle on olennaista, että talous saatetaan kuntoon jokaisessa jäsenmaassa, mutta myös uudistukset ovat tärkeitä. Nykyiset järjestelmät eivät riittävästi vie uudistusten tielle.
Velkaelvytys ei voi jatkua ikuisesti ja jäähylle laitetun vakaus- ja kasvusopimuksen ajattelua on palautettava. Tätä taustaa vasten on kysyttävä, mitä tarkoittaa selonteon toteamus ”jäsenvaltioiden velkakestävyyteen on keskityttävä entistä painokkaammin”?
Työelämän kysymykset ovat näkyvästi esillä selonteossa. Myönteisessä valossa mainitaan muun muassa vähimmäispalkka ja palkkatasa-arvo. Eurooppalaista ajantasaista vähimmäissääntelyä tarvitaan, jotta kilpailu jäsenmaiden välillä ei vääristy ja jotta ”työmarkkinat ovat terveet ja toimivat”, kuten selonteossa todetaan. Sen mukaan Suomi tukee EU:n lisätoimia työsuojelun ja -terveyden edistämiseksi.
Tänä vuonna EU on tarttumassa kahteen muuttuvien työmarkkinoiden olennaiseen kysymykseen: alustatyöhön ja itsensä työllistäjien edunvalvontamahdollisuuksiin, jotka ovat heikkoja EU:n kilpailusääntöjen vuoksi. Hallitukselta tarvitaan tukea näidenkin hankkeiden läpiviemiseen.
Suomalaisten työntekijöiden pienenevä osuus unionin toimielimissä on viimeinen, mutta vaikutusmahdollisuuksiemme kannalta ei vähäisin osuus selonteossa. Toimielinten palveluksessa tulisi työskennellä mahdollisimman tasapainoisesti kaikista jäsenvaltioista tulevia virkamiehiä, kuten selonteko huomauttaa. Tehokkaimmin suomalaisten määrää saisi kasvatettua maakohtaisilla rekrytointikilpailuilla ja lisäämällä tietoisuutta uramahdollisuuksista unionin palveluksessa. Tämän lisäksi itse rekrytointijärjestelmä kaipaa uudistamista. Monivaiheisissa kilpailuissa menestynyt voi joutua pahimmillaan odottamaan jopa vuosia työpaikan saamista, mikä ei houkuttele Brysselin urapolulle.
Lisätietoja:
