Euroopan unioni on Suomelle kiistatta tärkeä yhteisö ja yhteistyöelin: saamme sieltä jatkuvasti lainsäädäntöä ja yli puolet viennistämme menee eurooppalaisiin kumppanimaihin. Meillä on painavat syyt pohtia, mitä haluamme tulevalta Euroopan parlamentin ja komission viisivuotiskaudelta. Ennakkovaikuttamisen aika on nyt!
Tulevan kauden lähtökohdat nousevat pian päättyvän, vaikeuksien värittämän viisivuotiskauden kokemuksista ja työstä. Kausi on ollut koettelemuksista huolimatta tuloksellinen. Ilman EU:n vihreää siirtymää olisimme olleet pulassa energia-asioissa. Talouttamme ja työllisyyttämme ovat pitäneet yllä kauppasopimukset ja sisämarkkinat. Samapalkkaisuushankkeemme kaaduttua EU:n palkkatasa-arvodirektiivi korjaa työmarkkinoidemme epäkohtia. Ja niin edelleen, EU on tuottanut meille paljon.
Jotta seuraavasta unionin toimintakaudesta tulee menestyksekäs, täällä kotimaassa tarvitaan punnittuja näkemyksiä unionin kehittämisestä ja EU-politiikasta. Olisi onnetonta, jos EU-politiikan painopiste kotimaassa pannaan siihen, mihin haluamme sanoa ei. Silloin luovuttaisimme tulevaisuuden luomisen muiden käsiin. Parhaat tulokset saadaan yhdistämällä oma ja eurooppalaisen etu. Kun EU on vahva ja toimii hyvin, se vahvistaa Suomea.
On selvää, että EU:n pitää tukevoittaa monia nykyisiä toimintojaan. Esimerkiksi opiskelijavaihtoa edistävä Erasmus+-ohjelma ja tutkimusohjelma luovat uutta tietoa ja taitoja sekä terästävät Euroopan asemaa globaalissa osaamiskilpailussa. Niihin on panostettava yhä vahvemmin.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kiitti keväällä Euroopan työntekijäkeskusjärjestö ETUC:in kongressissa palkansaajajärjestöjä eurooppalaisen yhteistyön tukemisesta ja totesi niiden olevan oikeudenmukaisten työelämäuudistusten takeena. Hän totesi EU-maiden tarvitsevan lähivuosina miljoonia koulutettuja työntekijöitä vihreän siirtymän hankkeisiin.
Osaajien tarve pätee erityisesti Suomeen, kun tänne kaavaillaan EU:n vihreän kehityksen ohjelman vanavedessä ennennäkemättömiä investointeja. Osaajien tarve on polttava kysymys myös monien alojen työvoimapulan takia. Suomen pitää kirittää aloitteillaan unionia niin, että luontokato pysäytetään ja hiilineutraalius saavutetaan jo vuonna 2035.
Suomen työmarkkinajärjestöt ovat alusta alkaen tukeneet EU-jäsenyyttä. Olemme ainoa maa Euroopassa, jossa hallitus sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat tukeneet laajaa kauppa- ja yhteistyösopimusta Yhdysvaltojen kanssa. Hankkeessa on omat vaikeutensa, mutta Atlantin ylittävä sopimus tukisi Nato-jäsenyyttämme. Muita toivottavia uusia kauppasopimuksia unohtamatta, esimerkiksi Intian kanssa.
Työtä luovat myös eurooppalaiset sisämarkkinat, joissa on vielä paljon tehostamisen varaa. Esimerkiksi Suomelle olisi hyödyksi, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus toimisi yhä sujuvammin. Miksi työttömän työnhakijan oikeus hakea uutta pestiä EU-alueelta on rajattu kolmeen kuukauteen? Kilpailunrajoitussopimukset hankaloittavat työntekijöiden liikkumista maasta toiseen ja ovat ristiriidassa EU:n perusperiaatteiden kanssa. Komission pitää ryhtyä toimiin tämän muuttamiseksi.
EU:n pitää olla aktiivinen työelämän toimija. Yhteisillä työmarkkinoilla tarvitaan esimerkiksi pelisäännöt alustatyölle ja toimia työssä jaksamisen edistämiseksi. Valmisteilla on myös direktiivi tekoälystä ja työelämästä, esimerkiksi siihen liittyvistä työturvallisuusasioista.
Ukraina tarvitsee täyden tukemme, mutta oikeusvaltioperiaatteita rikkovat maat eivät. Niiden pitää menettää EU-varojen ja äänioikeuden lisäksi puheenjohtajamaan asema, kuten Euroopan parlamentti on ehdottanut. Viimeistään Unkarin uuden opetuslain takia tutkimuksen, opetuksen, tieteen ja taiteen vapaus on saatava nimenomaiseksi, läpinäkyväksi ja sitovaksi oikeusvaltiokriteeriksi.
Euroopan parlamentin ja komission tulevan viisivuotiskauden kynnyksellä meidän pitää tarttua lisäksi kahteen kansalliseen haasteeseen. Lähivuosina odottaa suomalaisten virkamiesten eläköitymisaalto EU-toimielimistä. Uusia suomalaishakijoita on vähän. Erityisesti nuorten EU-urien tukemiseen pitää panostaa.
Toinen tehtävämme on nostaa suomalaisten äänestysaktiivisuutta Euroopan parlamentin vaaleissa. Kun niissä viimeksi äänesti yli puolet muiden maiden kansalaisista, Suomessa äänesti vain noin 40 prosenttia.
Haluamme tuoda EU lähemmäs suomalaisten arkea, sillä se vaikuttaa elämäämme todella paljon. Siksi olemme yhdessä muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa mukana Turun Eurooppa-foorumissa. Keskustelumme aiheena torstaina 31.8. kello 10.30–11.15 on Euroopan menestyksen rakennuspalikat, voit katsoa verkkolähetyksenä osoitteessa https://event.prospectumlive.com/europeforum/lobby
Tulevan EU-kauden aikataulua
Euroopan parlamentin vaalit ovat 6.–9. kesäkuuta 2024 ja uusi Euroopan komissio aloittaa työnsä ensi vuonna. Komissio laatii muun muassa toimintaohjelman uusine aloitteineen, joka toimii EU:n hallitusohjelmana.
Lisätietoja:
