Asiantuntijoiden mukaan korkotason kääntyminen nousuun ei ole kovin kaukana. Useimmat odottavat, että Euroopan keskuspankki nostaa ensimmäisen kerran ohjauskorkoaan syksyllä 2019 tai viimeistään saman vuoden lopulla. Markkinakorot alkavat kohota jo vähän aikaisemmin, kun rahoitusmarkkinoilla aletaan ennakoida ja hinnoitella tulevia ohjauskoron nostoja. Lainakorot seuraavat perässä.
Pankit tarjoavat useita erilaisia vaihtoehtoja korkojen nousulta suojautumiseen. On korkokattoa, korkoputkea ja kiinteää korkoa. Korkokatto määrittää lainallesi enimmäiskoron. Ostamalla korkokaton vakuutat itsesi siltä varalta, että korot nousevat katon määrittämän rajan yläpuolelle. Korkoputkessa taas maksat aina vähintään tiettyä minimikorkoa (putken alaraja). Luopumalla mahdollisuudesta sitä matalampiin korkoihin ostat itsellesi putken ylärajan eli koroille katon. Maksamasi korko liikkuu korkoputken määräämissä rajoissa.
Kiinteä korko tarjoaa nimensä mukaisesti sinulle muuttumattoman koron pitkäksi aikaa, esimerkiksi 5 vuodeksi. Karkeasti ottaen voitat, kun lyhyet korot nousevat kiinteän koron yläpuolelle ja häviät lyhyiden korkojen pysytellessä sen alapuolella. Viimeisen vuosikymmenen aikana kiinteä korko on luultavasti tullut kalliiksi, sillä lyhyet korot ovat olleet poikkeuksellisen matalia.
Voit helposti rakentaa kotikutoisen korkosuojan ihan itse käyttämällä kiinteän koron ideaa. Oletetaan, että sinulla on 100 000 euroa asuntolainaa, jonka vaihtuva korko on tällä hetkellä tasan yksi prosentti ja laina-aikaa jäljellä 10 vuotta. Jäljellä olevan laina-ajan aikana korko todennäköisesti nousee. Oletetaan, että arvioit koron olevan keskimäärin 2.5 prosenttia seuraavan 10 vuoden aikana (itse asiassa vuoden 2003 alusta lähtien asuntolainakannan keskikorko on ollut 2.6 prosenttia).
Toimi ikään kuin maksaisit kiinteää 2.5 prosentin korkoa siten, että maksat pankille sen perimän lainakoron (yksi prosentti) ja laitat loput itsellesi säästöön. Ensimmäisenä vuotena maksat pankille korkoja 1000 euroa ja laitat säästöön 1500 euroa. Säästösi kasvaa niin kauan kuin lainakorko on alle 2.5 prosenttia. Sitten kun lainakorko nousee 2.5 prosentin yläpuolelle, maksat pankille korkoa normaalista tulovirrastasi kiinteän 2.5 prosentin verran ja otat loput kerryttämistäsi säästöistä. Jos korko on 3 prosenttia, maksat 2500 euroa normaalisti tuloistasi ja lisäksi otat 500 euroa säästöistä.
Esimerkki on tarkoituksella hyvin yksinkertaistettu. Todellisuudessa rahasummat pienentyvät laina-ajan loppua kohden, koska lyhennysten ansiosta lainaa on vähemmän jäljellä. Niinpä säästöt riittävät pidempään. Lisäksi, toisin kuin laskelmassa, lainaa lyhennetään ja korkoja maksetaan useammin kuin kerran vuodessa. Idea toimii silloinkin.
Kun varaudut tällä tavalla järjestelmällisesti korkojen nousuun, saat itsellesi täyden hyödyn matalista koroista sen sijaan, että maksamalla kiinteää korkoa antaisit hyödyn pankille. Säästämäsi rahat voivat mennä tilille tai vaikkapa matalariskisiin sijoitusrahastoihin. Valinta on sinun.
Olen ihmetellyt, miksi pankit eivät tarjoa asuntolaina-asiakkailleen tämän tapaista lainan ja säästämisen pakettia. Asiakas voisi valita minkä tahansa mieleisensä (lainakorkoa korkeamman) koron ja sitoutuisi säästämään sen ja todellisen koron erotuksen. Hän varautuisi korkojen nousuun, pankki saisi lisää sijoitusasiakkaita ja jopa kotitalouksien velkaantumisesta huolissaan olevat viranomaiset olisivat luultavasti tyytyväisiä. Kaikki voittaisivat.
Lisätietoja:
