Akava on pitkään vaatinut lupaprosessien lyhentämistä muun muassa sähköisen asioinnin ja automatisoinnin avulla. Prosessin selkeys ja nopeus ovat tärkeitä elementtejä, mutta niiden ohella on välttämätöntä pohtia laajemmin, miten maahanmuutto tehdään osaksi Suomen osaamiseen nojaavaan innovaatiojärjestelmää, työmarkkinoita ja taloutta.
Tuoreessa Akava Works -artikkelissa keskitytään Kanadan ja Viron viimeaikaisiin toimintamalleihin huippuosaajien ja start up -yrittäjien houkuttelemiseksi. Tarkastelun painopiste on kahdessa maahantulon väylässä. Artikkeli tuo tietoa kahden erilaisen osaamisperustaisten maahanmuuttopolitiikan asemasta kansallisen osaamisvajeen korjaamisessa.
Kanadaa käytetään usein esimerkkinä osaamisperusteisesta maahanmuutosta keskusteltaessa. Se on samalla yksi niistä harvoista maista, joissa pysyvän oleskeluluvan ja pääsyn työmarkkinoille voi saada tietyn osaaja- ja koulutusprofiilin perusteella. Yleisempi on Suomessakin käytössä oleva malli, jossa luvan perustana on työnantajan tarjoama työpaikka.
Artikkelissa tarkastellaan Viron start up -toiminnan vauhdittamista sähköisen oleskeluluvan eli e-oleskeluluvan ja sen tarjoamien mahdollisuuksien avulla. Artikkelissa todetaan, että pienelle, syrjäiselle ja harvinaisen kielen maalle on erittäin tärkeää luoda todellisia kontakteja mahdollisiin tulijoihin jo ennen muuttopäätöstä ja kytkeä heidät kansainväliseen osaajien yhteisöön.
Suomessa on keskusteltu paljon sekä määrällisistä tavoitteista että lupaprosessien nopeudesta. Määrälliset tavoitteet, joita ovat asettaneet elinkeinoelämä ja valtiovalta, ovat keskittyneet paljolti työvoimatarpeen ja huoltosuhteen korjaamiseen.
Hallinnollisten prosessien kuntoon laittaminen, selkeys ja erityisesti niiden ennakoitavuus on keskeistä. Akava Works -artikkelista huomataan, miten erityisasiantuntijoiden lupaprosessia on onnistuttu nopeuttamaan viime vuosina. Erityisasiantuntijoiden ensimmäisen oleskeluluvan keskimääräinen käsittelyaika oli 16 päivää vuonna 2021, kun se oli 22 päivää vuonna 2020. Maahantuloprosessin nopeus alkaa jo pian olla tasolla, jossa pelkällä nopeuttamisella tuskin saavutetaan osaamisperusteisen maahanmuuton päämäärää eli osaavan työvoiman saamista työmarkkinoille.
Pikakaistan rakentamisen ohella on olennaista tarkastella työmarkkinoiden kykyä hyödyntää kansainvälistä osaamista ja luoda siitä arvoa itselleen, tulijoille ja koko yhteiskunnalle. On siis löydettävä pikakaistoille käyttäjiä pohtimalla, ovatko osaajien työmarkkinat Suomessa vetovoimaiset eli onko osaaminen, innovatiivisuus ja liiketoiminta tasolla, jonka takia kannattaa lähteä rakentamaan uraa uudessa maassa. Samoin on keskeistä miettiä, onko suomalaisilla työmarkkinoilla kykyä toimia kansainvälisyyteen tottuneiden osaajien kanssa ja tarjota kilpailukykyinen palkka ja puitteet. Esimerkiksi politiikkatoimet, joilla edistetään yhdenvertaista työelämää tai oikeudenmukaista verotusta, palvelevat maahanmuuton vauhdittamistakin.
Lisätietoja:
