Sosiaali- ja terveysmenot ovat silloin paisuneet väestön ikääntymisen takia paljon nykyistä suuremmaksi. Ne rahoittava työikäinen väestö on puolestaan pienempi kuin nykyisin. Tämän vuoksi on varmaankin painetta korottaa veroja.
Kuka saa ja kenelle annetaan?
Maailma on täynnä mahdollisuuksia nuorelle koulutetulle ja kansainvälisyyteen tottuneelle sukupolvelle. On erittäin mielenkiintoista nähdä miten tämä ryhmä reagoi, kun sen harteille lankeaa entistä kovempi maksutaakka.
Hyvinvointiyhteiskunnan perustan kestävyys voi joutua pahemman kerran koetukselle. Maksajien määrän vähetessä on vähemmän jaettavaa. Jokaiselle ei riitä.
Politiikassa pitää olla parin hallituskauden ylimenevä visio siitä, jolla varmistetaan, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta myös tulevaisuudessa. Yritykset tarvitsevat uskottavia tekoja vakuuttuakseen, että tänne kannattaa investoida ja samalla työllistää.
Miksi osaamista ja ahkeruutta kohdellaan kuin haittaa?
Työllisyyden nousua tukemaan tarvitaan sellainen verotuksen painopisteen muutos, että työn verotusta kevennetään – työ ja osaaminen eivät ole haitallisia asioita – ja vastaavasti kulutuksen ja todellisten haittojen verotusta kiristetään.
Modernin hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan rahoittaa korkealla työllisyydellä ja vahvalla talouskasvulla. Suomen työllisyysaste pitää saada nostettua vähintään 75 prosenttiin.
Suomi menestyy ainoastaan korkealla laadulla, jonka perustana ovat koulutus, tutkimus, osaaminen, ahkeruus sekä halu yrittää ja ponnistella. Tämän toteaminen on kuitenkin vain tyhjää puhetta, jos taloudellisia kannustimia ei ole tehty palkitsemaan tavoitteiden saavuttamisesta.
Kannustimien pitää tietenkin edistää pyrkimyksiä erikoistua osaamista vaativiin ja korkeaa lisäarvoa tuottaviin toimintoihin – ei päinvastoin. Tämä koskee erityisesti työn verotusta.
Kohti eurooppalaista tuloverotusta
Ansiotulojen verotusta on seuraavan kahden hallituskauden aikana pyrittävä keventämään kohti eurooppalaista keskitasoa. Tämä voidaan tehdä suunnitelmallisesti, pienin askelin ja kaikilla tulotasoilla. Tavoite on päästä eroon työn ja osaamisen ankarasta verokohtelusta eli madaltaa rajaveroasteita kautta linjan ja painaa ylimmät rajaveroasteet enintään 50 prosenttiin. Nykyään verotuksen progressio iskee kovaa jo keskituloisiin. Neljän tuhannen euron kuukausipalkkaan oheen tulevista sadan euron lisäansioista jää alle 50 euroa käteen tekijälle.
Rajaveroasteiden alentaminen helpottaa yritysten mahdollisuuksia rakentaa kannustavia palkkausjärjestelmiä ja kaventaa eroa ansio- ja pääomatulojen verokohtelussa.
Verotuksen keventäminen parantaa työperäisen maahanmuutonkin kannustimia. Väestön ikääntyessä oma työvoima ei riitä. Tarvitsemme kipeästi työperäistä maahanmuuttoa. Suomen täytyy olla kansainvälisesti houkutteleva ja kilpailukykyinen ympäristö ulkomaisille asiantuntijoillekin.
Lisätietoja:
