Osaamistaso nousee vain tekojen kautta

Valtiovarainministeriön vuoden 2024 talousarvioehdotuksen sisältö vastaa hallitusohjelman osaamisen kokonaisuuden sitoumuksia lähinnä korkeakoulujen perusrahoituksen ja jatkuvan oppimisen leikkaamisen osalta. Hallituksen kunnianhimoinen tavoite ”Suomen nostamisesta maailman osaavimpien kansakuntien kärkeen” on jäämässä vain juhlapuheeksi ilman tarvittavia resursseja.

7.9.2023

Koulutus- ja osaamistason nosto on Suomen tulevaisuuden kannalta yksi hallituskauden keskeisimmistä asioista. Pienenä kansakuntana Suomen menestys ja kilpailukyky perustuu jatkossakin korkeaan osaamiseen ja tutkimukseen. Työtä tavoitteen saavuttamiseksi on kuitenkin paljon. Lokakuussa 2022 julkaistusta OECD-tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut OECD-maiden keskitason alapuolelle. Vielä 2000-luvulla olimme mukana kärkikahinoissa. Nykyään koulutustasomme verrokit ovat Chile ja Turkki, kun niiden tulisi olla esimerkiksi Ruotsi ja Iso-Britannia.

Yhtenä keskeisenä tavoitteena hallitusohjelmassa on, että nuorten korkeakoulutettujen aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että pystymme varmistamaan kaikkien kyvykkäiden ja halukkaiden nuorten pääsyn korkeakoulutukseen. Näin varmistamme, että he pääsevät Suomeen opiskelemaan korkeakouluun eikä heitä pakoteta heille toissijaisiin vaihtoehtoihin, välivuosiin tai ulkomaille lähtöön. Tällä hetkellä näin käy monelle nuorelle.

Aloituspaikkojen lisääminen vaatii resursseja. Korkeakoulujen koulutusmäärien lisäykset on rahoitettava täysimääräisesti ja samalla on huolehdittava siitä, että henkilöstöä korkeakouluissa on riittävästi suhteessa koulutettavien määrään. Muuten kärsii laatu ja korkeakouluyhteisön hyvinvointi. Jotta saavutetaan 50 prosentin tavoite, tarvitaan arvion mukaan noin 15 000 lisäpaikkaa. Vaadittu panostus on poliittinen päätös, joka maksaa itsensä yhteiskunnalle takaisin. Korkeakoulutettu ihminen työllistyy paremmin kuin matalammin koulutettu ja korkealla osaamisella saadaan aikaan korkeampaa työn tuottavuutta.

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksessa vuodelle 2024 suunta on pikemminkin päinvastainen. Panostusten sijaan korkeakoulujen valtionrahoituksesta leikataan 19 miljoonaa euroa, joista 12 miljoonaa lähtee suoraan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta soteharjoittelukorvausten siirtona STM:n kehykseen. Jäljelle jäävien seitsemän miljoonan euron leikkauksia perustellaan siten, että ne arvioiden mukaan maksaisivat itsensä takaisin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen avoimen koulutustarjonnan enimmäismaksujen ja EU/ETA-valtioiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vähimmäismäärän nostolla. Nähtäväksi jää, toteutuvatko arviot ja ovatko esimerkiksi kansainväliset tutkinto-opiskelijat valmiita maksamaan täyskatteelliset lukuvuosimaksut eli kattamaan maksuillaan koulutuksensa aiheuttamat kulut kokonaan.

Jos rahoja aloituspaikkalisäyksiin ei ala kuulua, on hyvin mahdollista, että hallituskauden lopussa meillä on saman verran aloituspaikkoja kuin nyt tai jopa vähemmän. Näin hyvä tavoite paluusta osaavien kansakuntien kärkeen siirtyy neljällä vuodella.

Pieni valonpilkahdus näkyy opetus- ja kulttuuriministeriön talousarvioehdotuksessa, jossa ehdotetaan 20 miljoonaa euroa vuodelle 2024 aloituspaikkamäärien lisäämiseen. Määrä on toki riittämätön ja vain kertaluontoinen, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Toivottavasti budjettineuvotteluissa sopu löytyy korkeammasta rahoituksesta ja pysyvämmästä ratkaisusta.

Koulutusmäärien noston lisäksi tarve osaamisen päivittämiseen työuran aikana kasvaa tulevaisuudessa. Akava Worksin kyselyn (2021) mukaan lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoi päivittäneensä osaamistaan edellisten viiden vuoden aikana ja noin puolet olivat täysin samaa mieltä väittämän ”olen aktiivisesti päivittänyt osaamistani työurani aikana” kanssa. On tärkeää mahdollistaa jatkuva oppiminen tulevaisuudessa yhä paremmin.

Valitettavasti viesti tuntuu olevan toinen Orpon hallituksen budjettiriiheen kaavailtujen päätösten valossa: aikuiskoulutustuki on tarkoitus lakkauttaa ja vapaan sivistystyön rahoitusta leikata. Näillä päätöksillä karsitaan mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen entisestään.

Hallitusohjelman juhlallisista sanoista on päästävä tekoihin. Hallituksen ensimmäinen budjettiriihi on niiden tekemiseen oiva paikka.

 

Lisätietoja:

Konstantin Kouzmitchev

johtava asiantuntija

+358 50 403 9529