Muutostöissä kansainvälisemmän työelämän puolesta
Suomalaisessa työelämässä ja koulutuksessa on monia hyviä puolia, jotka houkuttelevat maahan kansainvälisiä osaajia. Laadukas koulutus, työn ja vapaa-ajan tasapaino ja luonto ovat tällaisia tekijöitä. Toivomisen varaa jää osaamisen arvostuksessa, verkostoihin pääsyssä ja perheenjäsenten tukemisessa.
Työhyvinvointi tukee mielenterveyttä ja luo kestävää työelämää
Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työntekijät voivat työskennellä terveellisessä, turvallisessa ja motivoivassa työympäristössä, joka tukee heidän fyysistä ja henkistä terveyttään. Työhyvinvoinnilla on vahva yhteys mielenterveyteen: työyhteisö ja työ ovat tekijöitä, joilla voidaan vaikuttaa myönteisesti työntekijän mielenterveyteen. Se ei kuitenkaan tapahdu omalla painollaan, vaan vaatii selkeitä prosesseja ja toimintatapoja.
SAK:n, Akavan ja STTK:n asiantuntijat: Kestävän kehityksen tavoitteet liukumassa tavoittamattomiin
Syyskuun puolivälissä tuli kuluneeksi tasan kahdeksan vuotta siitä, kun YK:n jäsenmaat hyväksyivät kestävän kehityksen tavoiteohjelman Agenda 2030:n ja sen tavoitteet. Tavoiteohjelman ytimessä ovat 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goal SDG), jotka ohjaavat maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä vuoteen 2030 saakka.
Työrauhaan liittyviä kysymyksiä on tarkasteltava kokonaisuutena
Hallituksen tavoitteena on rajoittaa poliittisen työtaisteluoikeuden ja tukityötaisteluiden käyttöä sekä korottaa laittomasta työtaistelusta tuomittavaa hyvityssakkoa tuntuvasti. Työrauhaan liittyviä kysymyksiä pitää kuitenkin tarkastella kokonaisuutena ja taustalla oleviin ongelmiin tulee puuttua.
Osaamistaso nousee vain tekojen kautta
Valtiovarainministeriön vuoden 2024 talousarvioehdotuksen sisältö vastaa hallitusohjelman osaamisen kokonaisuuden sitoumuksia lähinnä korkeakoulujen perusrahoituksen ja jatkuvan oppimisen leikkaamisen osalta. Hallituksen kunnianhimoinen tavoite ”Suomen nostamisesta maailman osaavimpien kansakuntien kärkeen” on jäämässä vain juhlapuheeksi ilman tarvittavia resursseja.
Valtionvarainministeriön vuoden 2024 budjetti viitoittaa TKI-toimintaa oikeaan suuntaan
Valtionvarainministeriön vuoden 2024 talousarvioehdotus pitää sisällään ensimmäiset uuden tutkimus- ja kehitysrahoituslain mukaiset menot. Niiden suuntaamisen kokonaisuus on osin perusteltu, mutta hallituksen pitää muistaa korkeakoulujen merkitys Suomen tulevaisuudelle. Kyseessä on vasta valtiovarainministeriön esitys ja lopulliset hallituksen päätökset tehdään parin viikon päästä budjettiriihessä.