Raamit on rakennettu, päätösvastuu siirtyy työpaikoille ja perheille

Vanhemmilla on yhtä paljon joustomahdollisuuksia, sama korvaustaso, kummallakin 160 vanhempainpäivärahapäivää, molemminpuolinen mahdollisuus luovuttaa tai olla luovuttamatta omasta kiintiöstään 1–63 päivää ja pitää perhevapaita lapsen kahden vuoden ikään saakka. Miltä tämä kuulostaa? Taantumuksellista?

19.2.2021

Lotta Savinko

Uusi perhevapaamalli on saanut kiitosta ja kritiikkiä. Hallitusohjelmassa määriteltiin reunaehdot, joiden puitteissa on rakennettu merkittävä uudistus. Siinä on puutteita ja edelleen kehitettävää riittää, mutta tyhjänpäiväinen se ei ole.

Perhevapaajärjestelmän parempi uudistaminen olisi vaatinut ja vaatii edelleen lasten hoitotukijärjestelmän uudistamista. Kotihoidontuki, muut lasten hoitotuet ja perhevapaajärjestelmä eivät ole toisistaan irrallisia osia. Tässä uudistuksessa ei kotihoidontukea voitu uudistaa. Tätä on syytä kritisoida, mutta se on ollut valmistelussa realiteetti. Sen puitteissa on tehty niin kunnianhimoista uudistusta kuin mahdollista. Kun kotihoidontukijärjestelmää ei voitu uudistaa, myönteisiä työllisyysvaikutuksia ei synny.

Välittömiä työllisyysvaikutuksia ei synny tietenkään järjestelmässä, jossa toinen vanhempi siirtyy työmarkkinoille ja toinen sieltä pois kotiin lapsia hoitamaan. Vastuun jakaminen ja järjestelmän mahdollistama joustava työn ja perheen yhteensovittaminen, luo osaltaan työllistyvyyttä ja työllisyyttäkin. Meillä on mahdollisuus poisoppia uuden järjestelmän tultua käyttöön aiemmasta kulttuurista, jossa joko olemme joko 100-prosenttisesti työssä tai vastaavasti 100-prosenttisesti poissa työelämästä.

Työelämässä voidaan jatkossa paremmin mahdollistaa työn ja perheen yhteensovittaminen. Tämä vaatii myös osittaisen vanhempainvapaan muutoksia. Ongelma on, että vanhempainrahapäivien määrä olisi sama siihen katsomatta, maksetaanko päiväraha osittaisena vai kokonaan. Toisin sanoen vanhempainrahapäivien lukumäärä ei nousisi, vaikka vanhempainraha maksettaisiin osittaisena.

Pienten lasten vanhempien työllisyysasteen nostamiseksi on erityisen tärkeää kiinnittää huomio töihin paluuseen. Raskaus- ja perhevapaasyrjinnän estäminen ja vähentäminen kannustaisivat vanhempia palamaan töihin. Nämä sitkeät syrjinnän muodot eivät vähene ilman konkreettisia toimia.

Työelämän tasa-arvo ja sen kehittyminen oli yksi keskeinen tavoite uudistuksessa, jossa on nyt rakennettu vanhemmille tasavertaiset oikeudet. Kannustavuutta tarvitaan lisää hoivavastuun jakamiseen. Olennainen kritiikin kohde on ollut mahdollisuus luovuttaa toiselle vanhemmalle 0–63 päivää. On kuitenkin otettava huomioon myös ne tilanteet, jossa lapsen toinen vanhempi ei jostain syystä käytä lainkaan edes osaa vanhempainpäivärahoista. Jos kotihoidontukijärjestelmä on uudistettavissa tulevaisuudessa, voidaan myös vaikuttaa tehokkaammin hoivavastuun jakamiseen.

Elokuussa 2022 voimaan tuleva uudistus lisää yhdenvertaisuutta ja joustavuutta. Ennen kuin uudistusta päästään edelleen kehittämään, perheillä ja työpaikoilla on mahdollisuus luoda tasa-arvoisempaa työelämää, joka lisää lasten ja perheiden hyvinvointia.

Lisätietoja:

Lotta Savinko

tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö

+358 40 5044356