Keskeisiin toimenpiteisiin kuuluivat työperäisen maahanmuuton tiekartan ensiaskeleet, ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyjen kehittäminen, kansainvälisten osaajien saaminen Suomeen (erityisosaajien pikakaista, kasvuyrittäjien ja erityisasiantuntijoiden pilotit Piilaaksossa ja New Delhissä) sekä ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy.
Näiden ohella toimenpiteisiin kuului työnantajille ja työpaikoille suunnattu Työelämän monimuotoisuusohjelma. Siihen sisältyvillä toimilla on tarkoitus ehkäistä suomalaisilla työmarkkinoilla esiintyvää rekrytointisyrjintää ja tukea työnantajien osaamista ja kiinnostusta rekrytoida maahanmuuttaneita, muun muassa lisäämällä anonyymin rekrytoinnin käyttöä.
Monimuotoisuusohjelman onnistuminen on avainasemassa muiden maahanmuuttoa koskevien toimien menestymiselle. Maahantuloprosessien tehostaminen tai lainsäädäntömuutokset eivät yksinään riitä, jos työelämä ei ole valmis vastaanottamaan tulijoita. Etnisen taustan, kielen tai kansalaisuuden perusteella tapahtuva syrjintä vaikeuttaa tälläkin hetkellä ulkomaalaistaustaisten työllistymistä ja laajemmin yhteiskunnallista osallistumista (ks. esim. Ahmad 2019). Työelämässä ilmenevä rasismi ja syrjintä on usein rakenteellista ja tiedostamatonta, esimerkiksi itsensä kaltaisten ihmisten suosimista rekrytoinneissa.
Asialla on myös kansantaloudellisia vaikutuksia. Haitalliset asenteet vaikuttavat organisaatioiden kykyyn saada tarvitsemaansa osaamista ja kilpailla kansainvälisillä työmarkkinoilla. Suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän monimuotoisuudella ja syrjimättömyydellä on kriittinen merkitys koko Suomen houkuttelevuudelle osaavan työvoiman, kansainvälisten opiskelijoiden ja investointien kohdemaana.
Vaikka Monimuotoisuusohjelmassa syrjimättömyyttä tarkastellaan nimenomaan maahanmuuton näkökulmasta, sen toimet hyödyttävät muitakin väestöryhmiä. Monimuotoinen työyhteisö on tutkimusten valossa organisaatiolle menestystekijä (ks. esim. Hunt & Layton & Prince 2015). Yritykset, joiden työntekijät ovat taustoiltaan moninaisia , menestyvät verrokkejaan paremmin, myös taloudellisesti. Yritysten johtoportaan monimuotoisuus korreloi vahvasti innovatiivisuuden kanssa.
Tällä viikolla vietettävä rasismin vastainen viikko päättyy sunnuntaina 21. maaliskuuta vietettävään kansainväliseen rasismin vastaiseen päivään. Samana päivänä vuonna 1960 poliisi surmasi 69 rauhanomaista mielenosoittajaa Etelä-Afrikan Sharpevillessa. Kuusi vuotta myöhemmin YK:n yleiskokous julisti päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi ja kehotti kansainvälistä yhteisöä lisäämään ponnistuksiaan kaikenlaisen rotusyrjinnän poistamiseksi.
Suomi allekirjoitti YK:n rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen vuonna 1970. Vaikka työ rasismia ja syrjintää vastaan aloitettiin näin ollen suhteellisen varhain, meillä on yhä paljon tehtävää. Syrjinnän vastainen työ tulee tälläkin hetkellä nostaa myös suomalaisen innovaatio- ja elinkeinopolitiikan keskiöön.
Tutustu Työelämän monimuotoisuusohjelmaan
Lisätietoja
Ahmad 2019 Kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla julkaisussa Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta
Hunt & Layton & Prince 2015 Why diversity matters
Lisätietoja:
