Euroopan parlamentin vaalit pidetään sunnuntaina 9.6.2024. Puolueet ovat esittäneet vahvoja ehdokkaita Suomen 15 meppipaikalle, ja kyselyjen mukaan äänestysprosentti näyttäisi nousevan. Vaalien jälkeen valitaan uusi komissio, joka laatii tulevalle viisivuotiskaudelle toimintaohjelman, eräänlaisen EU:n hallitusohjelman. Mitä tuohon ohjelmaan pitäisi saada mukaan, entä mihin suuntaan unionia ja sen toimintaa pitäisi ohjata?
Akavan tavoitteena on vahva EU, sillä se merkitsee myös vahvaa Suomea. Muuttuvassa maailmassa yksin toimiminen tai esimerkiksi neuvotteleminen Kiinan kanssa yksin ei ole houkutteleva vaihtoehto. Akava Works -raportti (2019) Suomen EU-jäsenyyden vaikutuksista makrotalouteemme osoitti selvästi hyödyn eurooppalaisesta yhteistyöstä.
Yhteiseurooppalaisilla vapaan työhaun ja liikkuvuuden markkinoilla tarvitaan kuitenkin myös yhteisiä pelisääntöjä. Esimerkiksi kilpailunrajoitussopimusten suitsiminen, työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen sekä maalittamisen torjunta sopisivat eurooppalaisiksi aloitteiksi.
Osaaminen EU:n arvoyhteisön keskiöön
EU:n peruspilareihin kuuluvat yhteiset arvot ja oikeusvaltio. Jos ne rapautuvat, koko yhteisö haperoituu. Tosiasiassa oikeusvaltionäkökulmasta tilanne on viime vuosina muuttunut haasteellisemmaksi ja oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen vaatii terästystä. Akavan tavoitteena on, että oikeusvaltiota koskevia yhteisiä sääntöjä rikkovien maiden on menetettävä EU-varat ja äänioikeus. Viime kädessä on toki kysyttävä, onko rikkomuksia tehneen maan paikka enää unionissa.
Lisäksi on käynyt yhä enemmän selväksi, että tieteen, tutkimuksen, opetuksen ja taiteen vapaus pitää saada nimenomaiseksi oikeusvaltiokriteeriksi. Eurooppalainen sivistyskulttuuri perustuu oppimiseen. Tehokkain tapa luoda uuden talouden uusia työpaikkoja on osaamisen vahvistaminen.
Maailman korkeakoulujen kahdenkymmenen kärjessä ei ole tällä hetkellä yhtään EU-Euroopan korkeakoulua. Jotta voimme palata korkeakoulutuksen huipulle, tutkimuksen ja koulutuksen osuutta unionin budjetista pitää kasvattaa selvästi.
Vahvat sisämarkkinat ja vihreä siirtymä talouden kirittäjinä
Talous laahaa muuallakin Euroopassa kuin Suomessa. EU:lla on työkaluja, joilla se voi myötävaikuttaa tilanteen parantumiseen. Sisämarkkinat ovat edelleen keskeneräiset ja uusilla kauppasopimuksilla avattaisiin vientimahdollisuuksia. Sisämarkkinoita voisi myös syventää esimerkiksi kiertotaloudessa ja palveluissa, joissa ne eivät nykyisin toimi kovin hyvin.
Eurovaalien jälkeen isona yhteisenä asiakokonaisuutena pysyy EU:n puhtaan vihreä siirtymä (”The Green Deal”). Sen edistämistä tulee jatkaa ja neuvottelupöydällä on esimerkiksi unionimaiden 2040-päästövähennystavoitteet. Suomen linjana EU:n vihreässä siirtymässä pitää olla luontokadon pysäyttäminen ja hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä. Samalla on syytä muistaa vihreän siirtymän merkitys Suomelle: onko meille tarjolla mitään muuta merkittävän kokoluokan kasvun lähdettä? Nykytiedoilla ei ole, ja peruutusvaihde vihreässä siirtymässä aiheuttaisi hallaa meille itsellemme.
Mikä on EU:n suunta?
EU:n vaalien jälkeisissä käsikirjoituksissa on useita mahdollisia vaaran tai yllätysmomentteja. Demokratialle ja maanosan vakaudelle on elintärkeää, että Ukraina selviää kunnialla Venäjän hyökkäyssodasta ja maanosan käsikirjoituksia ei laadita Kremlissä. Toiseksi Yhdysvaltojen marraskuisten presidentinvaalien lopputulosta odotetaan ”kuin kuuta nousevaa”. Ne aiheuttavat millä lopputuloksella tahansa tarpeita muutoksille.
Komission lopullinen toimintaohjelma vuosille 2024–29 valmistuu ilmeisesti loppuvuodesta. Kannatamme, että sen sisältö rakentaa osaavaa ja sivistynyttä Eurooppaa, jossa on vankka talouskasvu sekä toimivat sisämarkkinat ja liikkuvuus. Korostamme sellaista eurooppalaista yhteistyötä, joka luo lisäarvoa kansalaisille.
Lisätietoja:
Markus Penttinen
kansainvälisten asioiden päällikkö
markus.penttinen@akava.fi
+358407728861
@MarkusPent