Euroopan komissiolle yleisestä AI-strategiasta

1) Datakeskukset, supertietokoneet jne. voivat esim. sähkön ja vedensaannin takia sijaita eri alueilla kuin osaamis- ja yrityskeskittymät. Alan infran ja toisaalta toiminnallisten keskusten verkottaminen on täten tärkeä kysymys.

2) Tekoälyn kestävyysnäkökulmat ovat EU-asiakirjoissa mukana (sähkö, vesi, kiertotalous). Silti huomattava, että AI:lle ei ole syytä luoda muista aloista poikkeavia kestävyyskriteerejä. Esim. uusiutuvan energian direktiivissä asetettiin rajoitteita sähkön käytölle, mikä johtaa nurinkurisesti joissain tapauksissa fossiilienergiaan turvautumiseen.

3) AI-start-uppien yhteydessä kiinnitettävä huomiota erityisesti korkeakoulujen ympärille syntyviin osaamiskeskittymiin sekä toisaalta pääomamarkkinoiden synnyttämiseen.

4) Buy European-ajattelu toteutettuna esim. julkisten toimijoiden hankintojen avulla tulee olla mahdollinen kunhan se toteutetaan realistisesti. EU:n AI-huoltovarmuudessa on infran lisäksi kysymys myös tietosuojasta ja omien arvojen säilyttämisestä.

5) Kieliteknologien allianssi tulee ottaa huomioon pienten eurooppalaisten kielten lisäksi kansalliset vähemmistökielet.

6) Julkisen sektorin laatu- ja tehokkuustoimia AI:n avulla esitetään terveydenhuoltoon, opetukseen, oikeushallintoon, julkishallintoon. Tulisi lisätä myös sosiaaliala ja turvallisuustoiminnat.

7) Ajatus EU:n AI-tutkimusneuvostosta kuulostaa ensi alkuun houkuttelevalta, mutta avainteknologioita on lueteltu 44 kappaletta. Tuleeko vastaavasti näille muillekin perustaa omat elimensä? Erillisten neuvostojen perustaminen ei saa johtaa alan pirstoutumiseen.

8) Totta, että AI-osaaminen nojaa korkeatasoiseen peruskoulutukseen. Tämän tulisi näkyä myös tulevassa EU:n budjettiuudistuksessa (MFF) osaamisvarojen huomattavana nostona.

9) AI-osaamista ja opetusta tulisi olla hyvin saatavilla kaiken ikäisille, tasa-arvoisesti eri näkökulmista ja laajasti alueellisesti. Huippuosaaminen ja -osaajat sekä niihin panostaminen ovat yhtälailla välttämättömiä EU-alueen AI-jälkeenjääneisyyden kiinnikuromisessa. Tätä kaikkea voisi painottaa enemmän strategiassa. Tarvitaan korkealaatuisuutta ja riittäviä resursseja koko koulutusketjussa.

10) AI-osaajien ja innovaatioiden liikkuvuutta haittaavat työsopimuksiin liitettävät kilpailukieltosopimukset, joiden rajoittamiseen EU:n tulee ryhtyä.

11) EU-maanosa-asiakirjassa viitataan tutkijaprekariaattiin eli tutkijoiden huonoihin työolosuhteisiin. Ulkomaiden tutkijoiden houkuttelu ei onnistu, jos tähän asiaan ei saada korjausta myös jo täällä oleville tutkijoille. Eurooppa voisi olla AI-osaajien turvasatama.

12) Ulkoisessa osaajayhteistyössä AI-näkökulmasta mielenkiintoinen on erityisesti EU:n ja Intian meneillään olevat neuvottelut sekä EU turvasatamana, jossa tieteen ja tutkimuksen vapaus on kunniassa.

13) Mainitussa työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelussa voitaisiin käsitellä erityisesti työntekijöiden osaamista, työllisyysvaikutuksia sekä työntekijöiden tietosuojaa ja vastaavia kysymyksiä.

14) EU-maanosastrategia ei ota esiin tekijänoikeuskysymyksiä, jotka ovat epäselvässä tilassa tekoälyn takia. Miksi?

15) Säätelyasioissa ehdotetaan parin vuoden selvittelyaikaa ennen uusia säädöksiä. Tässä yhteydessä viitataan vain tekoälyasetukseen, mutta meneillään on myös alustatyödirektiivin kansallinen toimeenpano. Huomautamme lisäksi, että tekoälyasetus horisontaalisine lausekkeineen tuskin takaa perusoikeuksia työelämässä ja siksi erillinen säädöshanke olisi toivottava. Työelämän tekoälydirektiiviin liittyy monia eri näkökohtia ja suosittelemme tässä asiassa keskusteluja työmarkkinaosapuolten kanssa. AI-vahinkovastuusäädös (liability) on myös ollut komission työlistoilla.

16) AI-maanosastrategiassa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa käytetään ja lanseerataan niin suuri määrä erilaisia käsitteitä ja toimintoja, että omaksuminen on hankalaa. Niissä olisi yhdistämisen ja karsimisen varaa. EU:lla on yleisestikin liikaa ohjelmia ja erillistoimintoja.

Markus Penttinen
Akava ry