Henkilöstörahastosta saatujen tulojen verotus

Akava kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa.

Aluksi kertauksena pari perusasiaa:

Monessa yrityksessä kaikille työntekijöille yhtenevästi annettava voittopalkkio määräytyy suoraan tilinpäätöksen mukaan ja se menee useimmiten kaiketi suoraan henkilöstörahastoon.

Henkilökohtainen tulospalkkio määräytyy kullekin työntekijälle asetettujen mittareiden perusteella. Tämän osalta työntekijä voi päättää, siirtääkö palkkioerän rahastoon vai tekeekö käteisnoston.

Jos palkansaaja ilmoittaa käyttävänsä käteisnosto-oikeuttaan, työnantaja maksaa käteisnoston osuuden suoraan palkansaajalle, eikä suoritusta rahastoida. Kun palkansaaja nostaa tulos- tai voittopalkkio-osuutensa suoraan käteisenä, palkansaajalle maksettava määrä on kokonaan veronalaista, palkkana verotettavaa ansiotuloa.

Toisaalta aiemmin rahastoitu palkkio verotetaan TVL 65 §:n nojalla vasta sillä hetkellä, kun palkansaaja nostaa suorituksia henkilöstörahastosta. Nostohetkellä veronalaista tuloa on 80 prosenttia nostettavien varojen määrästä ja 20 prosenttia verovapaata tuloa. (Kohta 4.1. ennen esimerkkiä 1)

Virheellinen tulkinta

Kohdassa 4.1.1. juuri ennen esimerkkiä 2 todetaan:

”Jos kyse on tilanteesta, jossa työnantaja on päättänyt maksaa palkkion kokonaan käteisenä mutta palkansaaja voi päättää siitä, että hän rahastoikin palkkionsa osittain tai kokonaan, kyse ei ole HRL 37 §:ssä tarkoitetusta käteisnostoilmoituksesta. Palkansaaja saa tällöin palkkana verotettavan tulon TVL 110 §:ssä tarkoitetulla tavalla vallintaansa. Merkitystä ei ole sillä, onko palkansaaja päättänyt osuutensa rahastoinnista HRL 37 §:ssä säädetyn aikarajan sisällä vai myöhemmin. Suoritus verotetaan palkkatulona sillä hetkellä, kun työnantaja siirtää varoja henkilöstörahastoon.”

Tässä on ilmiselvä tulkintavirhe.

Jos toimittaisiin tällä tavalla, henkilöstörahastossa olisi sekaisin varoja, joita ei ole vielä verotettu millään tavalla ja varoja, jotka yllä siteeratun mukaisesti olisikin jo verotettu palkkatulona. Jälkeenpäin näitä ei enää voida erottaa toisistaan siinä vaiheessa, kun rahaa nostetaan.

Oikea tapa toimia on se, että rahastoon siirrettäviä varoja ei veroteta lainkaan. Niitä verotetaan vasta noston yhteydessä.

Muuta huomautettavaa

Kiinnitämme edelleen huomiota ohjeluonnoksen kohtaan 4.1.1. Siinä todetaan seuraavaa:

”Palkansaajan on tehtävä ilmoitus käteisnostosta työnantajayritykselle HRL 37 §:n 2 momentissa säädetyssä ajassa eli ennen sen tilikauden päättymistä, jolta rahastoerät määräytyvät.”

Tässä vaaditaan palkansaajalta aivan tarpeettomasti päätöksen tekemistä puutteelliseen informaatioon perustuen. Henkilöstörahastoerän suuruus ei ole tiedossa ennen tilikauden päättymistä, eikä aivan heti sen jälkeenkään.

Työnantajan näkökulmasta tärkeää on puolestaan vain se, kuinka paljon näitä henkilöstörahastoeriä maksetaan yhteensä tilikauden ajalta. Myös tämä selviää vasta muutama kuukausi tilikauden päättymisen jälkeen.

Sillä, kuinka paljon yksittäinen työntekijä (tai kaikki työntekijät yhteensä) haluaa nostaa rahaa käteisnostolla, ei ole merkitystä työnantajalle, varsinkaan ennen tilikauden päättymistä.

Akava ry:n puolesta
Pasi Sorjonen
pääekonomisti