Akavan lausunto komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta

Akava toteaa valtioneuvostolle antamassaan lausunnossa komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta muun muassa että komission direktiiviehdotus on erittäin tervetullut aloite yhteiskunnallisesti ja työtekijän kannalta. Euroopassa lainsäädäntö on pirstaloitunutta ja suurimmassa osassa EU:n jäsenmaita ei ole lainkaan tähän liittyvää lainsäädäntöä. Näin ollen henkilö, joka huomaa mahdollisen väärinkäytöksen, joutuu arvioimaan henkilökohtaista riskiään ja väärinkäytöksen ilmoittamisesta mahdollisesti aiheutuvia seuraamuksia. Pelkona on, että väärinkäytöksistä ilmoittaja joutuu kostotoimenpiteiden tai vainon kohteeksi, menettää työpaikan ja näin ollen myös vaarantaa toimeentulonsa, erityisesti jos vaarana on henkilöllisyyden paljastuminen. Akava huomauttaa, että direktiiviehdostusta heikentää se, ettei SEUT-sopimuksen artikla 153 työntekijöiden suojelusta ole listattuna. Direktiivi kuitenkin mahdollistaa lisätoimenpiteiden tai muutosten toteuttamisen tarkastelujakson jälkeen vuonna 2027. Artikla 153 tulee lisätä direktiiviin tulevaisuudessa direktiiviä uudistettaessa.

Akavan lausunto komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta

Direktiiviehdotus

Yleiset kommentit direktiiviehdotuksesta

Akavan näkökulmasta komission direktiiviehdotus on erittäin tervetullut aloite niin yhteiskunnallisesti kuin työtekijän kannalta. Euroopassa lainsäädäntö on pirstaloitunutta ja suurimmassa osassa EU:n jäsenmaita ei ole lainkaan tähän liittyvää lainsäädäntöä. Näin ollen henkilö, joka huomaa mahdollisen väärinkäytöksen, joutuu arvioimaan henkilökohtaista riskiään ja mitä seuraamuksia väärinkäytöksen ilmoittamisesta mahdollisesti aiheutuu. Pelkona on, että väärinkäytöksistä ilmoittaja joutuu kostotoimenpiteiden tai vainon kohteeksi, menettää työpaikan ja näin ollen myös vaarantaa toimeentulonsa, erityisesti jos vaarana on henkilöllisyyden paljastuminen.

Direktiiviehdotus nojautuu useampaan unionin oikeusperustaan, mutta sitä heikentää se, ettei SEUT-sopimuksen artikla 153 työntekijöiden suojelusta ole listattuna. Direktiivi kuitenkin mahdollistaa lisätoimenpiteiden tai muutosten toteuttamisen tarkastelujakson jälkeen vuonna 2027. Artikla 153 tulee lisätä direktiiviin tulevaisuudessa direktiiviä uudistettaessa.

Direktiiviehdotus I luku

Aineellinen soveltamisala, 1 artikla

Direktiiviesityksessä on pyritty kattamaan aineellinen soveltamisala mahdollisimman laajasti ja eri sektorit huomioiden. Soveltamisalan tulisi ulottua myös työntekijöiden suojeluun lisäämällä artikla 153. Euroopan parlamentin lakipalvelu on selvittänyt että, SEUT-sopimuksen 153 artiklan alakohtien (1), (a), (b), (e) lisääminen olisi mahdollista. Artiklan 153 alakohdat koskisivat seuraavaa: ”…unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa seuraavilla aloilla: a) erityisesti työympäristön parantaminen työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi; b) työehdot; e) tiedottaminen työntekijöille ja työntekijöiden kuuleminen”.

Henkilöllinen soveltamisala, 2 artikla

On myönteistä, että soveltamisala kattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin. Joissakin maissa lainsäädäntö kattaa tällä hetkellä ainoastaan tietyn sektorin tai pelkästään julkisen sektorin.

Määritelmät, 3 artikla

On varmistettava, että direktiivin suomenkielisessä versiossa alakohdassa (1)”unlawful” kääntyisi oikeudettomaksi eikä laittomaksi (”illegal”).

Alakohtaan 12 tulisi myös lisätä …joka johtuu sisäisestä tai ulkoisesta ilmoittamisesta ”tai tietojen julkistamisesta”.

Direktiiviehdotus II luku

Sisäinen ilmoittaminen ja ilmoitusten jatkotoimet, 4-5 artikla

Artikla 4 (1): Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksityisen ja julkisen sektorin oikeushenkilöt ottavat käyttöön sisäiset ilmoituskanavat ja menettelyt ilmoittamista ja ilmoitusten jatkotoimia varten, yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Artiklaan 4(1) tulee myös uutena kohtana lisätä anonyymien ilmoituskanavien käyttö, koska niiden käyttö yrityksissä on jo mahdollista.

Artiklaan 4 (2) seuraava lisäys: Työntekijöitä ja heidän edustajiaan tulee kuulla ehdotuksissa, jotka liittyvät ilmoituskanavien ja käytäntöjen luomiseen.

Artiklan 4 (6) kohtaan tulisi lisätä unionin toimielimet, elimet ja laitokset.

Artiklassa 5 (1d) kohtuullista aikaa tulee vähentää merkittävästi, enimmillään yhteen kuukauteen ilmoituksen vastaanottamisen tiedoksi antamisesta.

Sisäisen ilmoittamisen tulee olla vapaaehtoista. Public Service Internationalin selvityksen mukaan suurin osa ilmoittajista ilmoittaa ensin organisaation sisällä. Jos sisäinen ilmoittaminen ei johda jatkotoimenpiteisiin, ilmoittaja yleensä kääntyy muiden tahojen tai viranomaisten puoleen.

Artiklaan 5 (2b) lisäys: Henkilökohtainen tapaaminen ilmoitusten vastaanottajaksi nimetyn henkilön, yksikön tai ammattiliiton edustajan kanssa.

Direktiiviehdotus III luku

Ulkoinen ilmoituskanava ja velvollisuus toteuttaa ilmoitusten perusteella jatkotoimia, 6-7 artikla

Tulee selvittää mikä viranomaistaho Suomessa soveltuisi parhaiten vastaanottamaan ilmoituksia. Tahon täytyy olla toiminnaltaan läpinäkyvä ja riippumaton.

Ilmoitusten käsittelystä vastaavat henkilöstön jäsenet, 8 artikla

Ei kommentoitavaa.

Ulkoista ilmoittamista koskevat menettelyt, 9 artikla

Ehdotukseen tulee myös lisätä anonyymien ilmoituskanavien käyttö, koska niiden käyttö yrityksissä on jo mahdollista. Jos kävisi niin, että anonyymisti ilmoittaneen henkilöllisyys paljastuu, tulee hänelle taata direktiivin mukainen suoja.

Ilmoittajan tulee saada välittömästi, mutta viimeistään seitsemän päivän kuluessa luottamuksellinen tieto siitä, että ilmoitus on vastaanotettu. Kohtuullinen aika, johon viitataan kohdassa 1 (b), tulee olla lyhyempi, jotta ilmoituksen kohteena olevalle taholle ei ole mahdollista tuhota todistusaineistoa. Ajanjakso tulee laskea siitä, milloin ilmoitus on vastaanotettu.

Ilmoitusten vastaanottamista ja jatkotoimia koskevat tiedot, 10 artikla

Ei kommentoitavaa.

Vastaanotettujen ilmoitusten säilyttäminen, 11 artikla

Kansallisesti tulee selvittää, mikä viranomaistaho on toimivaltainen vastaanottamaan ilmoituksia.

Toimivaltaisten viranomaisten toteuttama menettelyjen uudelleentarkastelu, 12 artikla

On yleisesti suotavaa, että viranomainen tarkastelee ilmoitusten menettelyjä ja toimenpiteitä. On kuitenkin huomioitava, ettei välttämättä kaikki tule viranomaisten tietoon, jos ilmoitukset tehdään ja ratkotaan sisäisesti.

Direktiiviehdotus IV luku

Edellytykset ilmoittavien henkilöiden suojaamiseksi, 13 artikla

Ilmoittavan henkilön tulisi lähtökohtaisesti saada valita mitä reittiä käyttää ilmoitusta tehdessä. Näin ollen jokaisen, joka ilmoittaa sisäisesti, ulkoisesti tai julkisesti tulisi saada direktiivin mukainen suoja, kun hänellä on perusteltu syys uskoa, että väärinkäytös on paikkansapitävä.

Ilmoittaviin henkilöihin kohdistuvien vastatoimien kielto, 14 artikla

Artiklaan 14 on lisättävä seuraavat kohdat:

o) pakolliset psykiatriset tai lääketieteelliset hoitoonohjaukset

p) tutkinnat kostotoimenpiteenä

q) työtehtävien kumoaminen

r) eläke-etuuksien estäminen tai mitätöiminen

s) johtajien epäonnistuminen estää kostotoimet

t) uhkaaminen tai yritys kostotoimenpiteeseen

u) kostotoimien tai syytetoimien aloittaminen

Toimenpiteet ilmoittavien henkilöiden suojaamiseksi vastatoimilta, 15 artikla

Artikla 15 (5) tulee uudelleenmuotoilla seuraavasti:

”Oikeudenkäyntimenettelyssä, joka koskee ilmoittavan henkilön kärsimää haittaa, on vastatoimen toteuttajan velvollisuus todistaa, että haitta ei johtunut ilmoituksesta vaan perustui yksinomaan asianmukaisesti perusteltuun syyhyn.”

Psykologisen tuen mahdollisuus ilmoittajalle tulee kirjata direktiivitekstiin.

Toimenpiteet ilmoituksen kohteena olevien henkilöiden suojaamiseksi, 16 artikla

Ei kommentoitavaa.

Seuraamukset, 17 artikla

Artiklan oheinen alakohta 2 tulee ehdottomasti poistaa direktiivistä: ”Jäsenvaltioiden on säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, joita sovelletaan ilkivaltaisia tai perättömiä ilmoituksia tekeviin henkilöihin, mukaan lukien toimenpiteet korvauksen suorittamiseksi henkilöille, joille on aiheutunut vahinkoa ilkivaltaisten tai perättömien ilmoitusten tai ilmaisujen vuoksi.”

Demokraattisessa yhteiskunnassa ja oikeusvaltiossa on jo lainsäädännöllisiä toimenpiteitä sekä rangaistuksia valheellisten ja/tai perättömien tietojen levittämiselle. Nykyinen kirjaus voi johtaa siihen, että mahdolliset ilmoittajat eivät tee ilmoitusta tämän kirjauksen voimassa ollessa.

Henkilötietojen käsittely, 18 artikla

Ei kommentoitavaa.

Direktiiviehdotus V luku

Loppusäännökset, 19-23 artikla

Mitä koskee jäsenvaltioiden suotuisampaa kohtelua, on tärkeää kirjata direktiiviin, että jäsenvaltioita, joilla on suotuisampi ilmoittajien suojaa koskeva lainsäädäntö, estetään suojelun tason heikentämiseltä (ns. ”non-regression clause”). Näin ollen direktiivi ei saa heikentää jo olemassa olevia suojaa eikä sitä voi käyttää tekosyynä kansallisten sääntöjen heikentämiselle.

Pidämme hyvänä, että komissio suunnittelee tarkastusjaksoa ja edellyttää jäsenvaltioilta raportointia lainsäädännön toimivuudesta ja menettelyistä. Yhdenmukaisuuden vuoksi, Artiklan 19 viittaus artiklan 17(2) kohtaan tulee poistaa.

Muut huomiot

Mahdolliset muut yksityiskohtaiset huomiot direktiiviehdotuksesta

Väärinkäytösten ilmoittajat yleensä paljastavat yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa koskien esimerkiksi veronkiertoa, ympäristörikoksia taikka terveydellisiä haittoja. Viime aikaisia merkittäviä tapauksia ovat olleet LuxLeaks, Panaman paperit, Belgian ja Hollannin kananmunaskandaalit, VW-päästöskandaali, tutkivien journalistien murhat jne. EU-tasolla ja työntekijän näkökulmasta, EU-laajuinen suoja ilmoittajille on välttämätön. Julkisen alan palkansaajia edustava Public Service International on arvioinut, että 7% työntekijöistä tarvitsevat jossain vaiheessa työuraa suojan. Lisäksi kasvavan liikkuvuuden ja yritysten rajan ylittävän toiminnan vuoksi on työntekijälle erityisen tärkeää, että suoja on samalla tasolla kaikissa maissa. Suotavaa on, että Suomi edistää asiaa läpinäkyvyyden kannalta ja tukee ehdotusta neuvostossa. Ruotsi hyväksyi jo viime vuonna kansallisen lainsäädännön ilmoittajien suojasta ja vastaava on jo Norjassakin. Suomalaisiin arvoihin sopii korruptiovastaisuus, ympäristön suojelu, kansanterveyden vaaliminen ja yleinen turvallisuus.

Tällä hetkellä direktiivin tarjoama suoja ulottuu henkilöihin, jotka ilmoittavat unionin oikeuden rikkomisesta. Tämä rajaa soveltamisalaa ja toivomme, että kansallisella tasolla ulotettaisiin suoja myös kansallista lainsäädäntöä koskeviin rikkeisiin.

Valtioneuvoston U-kirjelmä

Kommentit koskien valtioneuvoston U kirjelmää, U 37/2018 vp

Suomessa ei ole yleistä väärinkäytöksistä ilmoittavien suojelua koskevaa lainsäädäntöä ja direktiivi täydentäisi alakohtaista sääntelyä. On myönteistä, että ministeriö suhtautuu suotuisasti direktiivin tavoitteisiin. Kansallinen viranomainen on ensisijainen valinta ilmoitusten vastaanottajaksi, ja sopivuus tulee arvioida huolellisesti.

Mackiewicz Janina

Akava ry – Janina Mackiewicz toimii Akavan eurooppalaisessa kattojärjestö Eurocadresissa ja on osa Akavan työelämä- ja EU-yksikköä.