Akavan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ns. omatoimisen työnhaun mallista

Akava toteaa lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ns. omatoimisen työnhaun mallista muun muassa, että omatoimisen työnhaun mallin perusajatus on kannatettava eli kannustetaan työtöntä työnhakijaa aktiivisuuteen ja edellytetään omatoimisuutta työhön hakeutumisessa. Karenssijärjestelmän yksinkertaistaminen ja erityisesti karenssien porrastus ovat kannatettavia uudistuksia. On hyvä, että karenssin ensimmäisessä vaiheessa seuraamuksena on pelkkä huomautus. Akava nostaa esiin, että hakuvelvoitteen asettaminen riippuu useasta eri tekijästä,  joista osa voi olla vaikeasti arvioitavia ja voi saattaa työttömiä perusteettomasti eriarvoiseen asemaan. Työttömät voivat joutua perusteettomasti eriarvoiseen asemaan sen mukaan, kuka arvioinnin tekee. Linjausten on oltava valtakunnallisia, jotta työnhakijat eri puolella Suomea ovat samanarvoisessa asemassa.

Akavan lausunto luonnoksesesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ns. omatoimisen työnhaun mallista

Akava kiittää mahdollisuudesta lausunnon antamiseen.

Omatoimisen työnhaun mallin perusajatus on kannatettava eli kannustetaan työtöntä työnhakijaa aktiivisuuteen ja edellytetään omatoimisuutta työhön hakeutumisessa.

Karenssijärjestelmän yksinkertaistaminen sekä erityisesti karenssien porrastus ovat kannatettavia uudistuksia. On hyvä, että karenssin ensimmäisessä vaiheessa seuraamuksena on pelkkä huomautus.

Hakuvelvoitteen asettaminen riippuu useasta eri tekijästä – joista osa voi olla vaikeasti arvioitavia – ja voi saattaa työttömiä perusteettomasti eriarvoiseen asemaan. Linjausten on oltava valtakunnallisia, jotta työnhakijat eri puolella Suomea ovat samanarvoisessa asemassa. Lisäksi on varmistettava, että työnhakutaidot tulevat realistisesti arvioiduksi. Korkeastikaan koulutettu asiantuntija ei välttämättä ole asiantuntija töiden hakemisessa.

Hyväksyttävien työnhakutoimien arviointi ja määrittely voi olla tulkinnanvaraista, miten erotellaan hyväksyttävät ja ei-hyväksyttävät hakutoimet? Työttömät voivat joutua perusteettomasti eriarvoiseen asemaan sen mukaan, kuka arvioinnin tekee. Linjausten on oltava valtakunnallisia, jotta työnhakijat eri puolella Suomea ovat samanarvoisessa asemassa.

Työllistymissuunnitelman käyttö sinänsä on hyvä asia, mutta suunnitelman oikaisumahdollisuus jää esityksessä määrittelemättä. Nykyisellään työllistymissuunnitelmaa ei syystä tai toisesta tehdä läheskään kaikille työnhakijoille. Työnhakijalla pitää aina olla pääsy tarkastelemaan itseään koskevia asiakirjoja.

Hyvää on, että erilaisia hakutoimia hyväksytään monipuolisesti. Korkeasti koulutettujen joukossa epäformaali työnhaku voi olla varsin yleistä. Saako työnhakija vasta jälkikäteen varmistuksen siitä, ovatko hakutoimet olleet hyväksyttäviä? Tästä voi aiheutua ongelmia oikeusturvan toteutumisessa.

Hakuvelvoite voi synnyttää epätarkoituksenmukaista hakemista, hakemista hakemisen vuoksi. Toisaalta toimimalla hakuvelvoitteen mukaisesti, välttyy (kenties epätarkoituksenmukaisilta) työtarjouksilta tai muilta (kenties tarpeettomilta) palveluilta lähes kokonaan. Työtarjousten laatuun pitää joka tapauksessa kiinnittää määrää enemmän huomiota. Yksi hyvä työtarjous on parempi kuin kymmenen huonoa.

Työnhakijoiden erojen sekä työmarkkinoiden ala- ja aluekohtaisen tilanteen huomioiminen hakuvelvoitetta asetettaessa on oleellisen tärkeää. Järkevää ei ole sekään, jos malli pakottaa työttömiä hakemaan itselleen epäsopivia tai koulutusalaa tai -tasoa vastaamattomia työpaikkoja. Huomioon pitää ottaa sekä yhteiskunnalliset että yksilöön ja myös työnantajiin kohdistuvat vaikutukset. Hakuvelvoite voi aiheuttaa työpaikkojen siirtymistä entistä enemmän piiloon. Ammattitaitosuojan huomioimisen pitää olla itsestäänselvyys ja sen kestoa voisi uudistuksen myötä harkita jopa pidennettäväksi.

Työttömyyden odotettavissa olevan päättymisen (jos on tieto alkavasta uudesta työstä tai edellisen työsuhteen jatkumisesta) esimerkiksi kolmen kuukauden sisällä pitää olla riittävä ehto hakuvelvollisuuden poistamiselle (luonnoksen 12§ 2 momentti) tai ainakin merkittävälle huojentamiselle. Tämä säästäisi kaikkien osapuolten resursseja, mutta olisi silti uudistuksen hengen mukaista. On epätarkoituksenmukaista, mikäli työttömältä edelleen vaaditaan työnhakua, vaikka tiedossa jo olisi lähitulevaisuudessa alkava varma työ.

Palvelutarvearvioinnin on oltava riittävän perusteellinen. Arvioinnissa, varsinkin omatoimisessa, käytettävän lomakkeen tai käyttöliittymän on oltava yksiselitteinen ja selkeä. Henkilökohtaista (joka ei välttämättä tarkoita samaa kuin kasvokkaista) neuvontaa on tarvittaessa oltava saatavilla. On pyrittävä välttämään sitä, että nykyjärjestelmässä toisinaan heikoksi osoittautunut asiakkaan palvelutarpeen ymmärrys siirtyisi tulevaan järjestelmään.

Alentuneen toimintakyvyn asiakkaat pitää pystyä tunnistamaan aikaisessa vaiheessa, jotta perusteellisen monialaisen palvelun tarjoaminen mahdollistuu riittävän nopeasti. Lisäksi työllistymistä edistävät palvelut on näissä tapauksissa hyvin integroitava sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa. Varsinkin niissä tilanteissa, joissa todetaan työttömän ominaisuuksien olevan riittämättömät minkäänlaiseen omatoimiseen työnhakuun, on välittömästi oltava työllistymisedellytyksiä ja työkykyä parantavia palveluita tarjolla. Ei saa siis käydä niin, että työttömältä ei edellytetä työnhakemista, mutta ei myöskään tarjota mitään palveluita tilanteen parantamiseksi. Järjestelmä ei saa synnyttää väliinputoajia.

Karenssijärjestelmän yksinkertaistaminen, porrastaminen ja lieventäminen ovat tervetulleita uudistuksia. Usein karenssit eivät edes ole tahallisia, vaan johtuvat tietämättömyydestä, joka puolestaan voi johtua esimerkiksi puuttellisesta neuvonnasta.

Uudistuksen vaikutusarvioinnin tekeminen on vaikeaa, eikä sitä helpota se, että malli on suunniteltu otettavaksi käyttöön tyystin toisenlaisessa toimintaympäristössä nykyiseen verrattuna. Onkin toivottavaa, että esityksestä saadaan aikaan perusteellinen vaikutusarviointi, sillä kyseessä on periaatteellisesti ja käytännössäkin suuri muutos.

Esityksen sisäinen yhdenmukaisuus ontuu paikka paikoin. Esimerkiksi mallin tarkastelujaksosta puhutaan ehdotuksen eri paikoissa joko 30 päivän tai kuukauden mittaisena.

Aktiivisuutta korostavien uudistusten kokonaisuudesta

Akava on esittänyt, että omatoiminen aktiivinen työnhaku liitettäisiin työttömyysturvan aktiivimalliin keinona välttyä työttömyysetuuden alenemalta. Voimassa oleva työttömyysturvan aktiivimalli sekä nyt valmisteilla oleva omatoimisen työnhaun malli voivat muodostaa työttömän näkökulmasta vaikeasti hahmottuvan kokonaisuuden. Myös näiden mallien tarkastelujaksojen pituudet poikkeavat toisistaan. On selvitettävä onko mallien epätahtisuudella vaikutusta niiden toimeenpantavuuteen tai ymmärrettävyyteen. Vaikeaselkoisuus voi olla vakava puute kun kyseessä on keskeisen sosiaaliturvajärjestelmän tarjoamien etuuksien saamisen edellytykset.

On pidettävä huoli siitä, että palvelujärjestelmää kehitetään yhteensopivaksi velvoittavien järjestelmien kanssa. Palveluiden tarjonnan on syytä olla tasapainossa velvoittavuuden kanssa. Myös työnhakijoille tarjolla olevan ohjauksen ja neuvonnan pitää olla kunnossa.

On pidettävä huoli siitä, että eri ministeriöiden hallinnonalainen valmistelu on koordinoitua. Eri mallien sisältämien velvoitteiden, työttömältä vaadittavien toimien sekä mallien sisältämien seuraamusjärjestelmien pitää olla keskenään tasapainossa.

Akava ry

Sture Fjäder, puheenjohtaja
Pekka Piispanen, johtaja