Luonnos valtioneuvoston huoltovarmuusselonteoksi
Lausunnot lukuun 1. Johdanto
Utlåtande om kapitel 1 Inledning
–
Lausunnot lukuun 2. Kansainvälinen yhteistyö
Utlåtande om kapitel 2 Internationellt samarbete
–
Lausunnot lukuun 3. Huoltovarmuuden toimintaympäristön kehitys ja sen vaikutukset
Utlåtande om kapitel 3 Utveckling av försörjningsberedskapens verksamhetsmiljö och effekterna av denna utveckling
Tutkimukset osoittavat koulutuksen yleissivistävän roolin siihen kuinka altis on informaatiovaikuttamiselle. Hybridiuhkista puhuttaessa voisi olla hyvä tuoda esiin myös se, että korkeasti koulutettu kansakunta on vähemmän altis informaatiovaikuttamiselle ja siten sillä on merkitystä myös huoltovarmuudelle. Siksikään koulutukseen ja osaamiseen panostamisesta ei voida Suomessa tinkiä.
Lausunnot lukuun 4. Kansalaisvarautuminen
Utlåtande om kapitel 4 Medborgarnas beredskap
–
Lausunnot lukuun 5. Huoltovarmuuden toimintamalli
Utlåtande om kapitel 5 Verksamhetsmodell för försörjningsberedskapen
–
Lausunnot lukuun 5.1.5 Sektorikohtaisen varautumisen lähtökohtia
Utlåtande om kapitel 5.1.5 Utgångspunkter för den sektorsvisa beredskapen
Yleisesti selonteko painottaa yksityisen sektorin roolia huoltovarmuudessa. Kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden huoltovarmuus nojaa vahvasti julkisiin toimijoihin. Tämä on varmasti perusteltua, kun ottaa huomioon julkisen laajan tuotannon. Yksityinen palvelutuotanto on kuitenkin useimmissa palveluissa kriittinen osa ja siksi se tulisi ottaa nykyistä vahvemmin osaksi sote-varautumista. Selontekoon olisi siten hyvä lisätä yhteistyötahoksi myös yksityinen sote-palvelutuotanto.
Lausunnot lukuun 6. Sotilaallinen huoltovarmuus
Utlåtande om kapitel 6 Militär försörjningsberedskap
–
Lausunnot lukuun 7. Huoltovarmuuden kehittämislinjauksia
7.1 Huoltovarmuuden taloudelliset resurssit
Utlåtande om kapitel 7 Riktlinjer för utveckling av försörjningsberedskapen
7.1. Ekonomiska resurser för försörjningsberedskapen
–
7.2. Huoltovarmuuslainsäädännön ajantasaistaminen
7.2. Uppdatering av försörjningsberedskapslagstiftningen
–
7.3. Sektorikohtainen varautumisen ja yhteistyön kehittäminen sekä osaamisen varmistaminen
7.3. Utvecklande av den sektorsvisa beredskapen och det sektorsvisa samarbetet samt säkerställande av kompetensen
Selonteossa on tunnistettu osaavan työvoiman merkitys huoltovarmuudelle se kansalaisten digikyvykkyys osana kyberturvallisuutta. Toimenpiteisiin olisi syytä harkita mainittavaksi myös tarve kansalliselle oppimisen digistrategialle varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Osaamisen ollessa kriittinen osa huoltovarmuutta, voisi selonteon rakennetta harkita siten, että osaamisen varmistaminen nostettaisiin omaksi alakohdaksi.
7.4. Verkostomallin kehittäminen sekä jatkuvan yhteiskunnallisen vuoropuhelun tarve
7.4. Utveckling av nätverksmodellen och behovet av en kontinuerlig samhällsdialog
–
Lausunnot liitteeseen 1
Utlåtande om bilaga 1
–
Muut selontekoa koskevat yleiset kommentit
Övriga allmänna kommentarer om redogörelsen
Huoltovarmuuden turvaamiseen liittyy olennaisesti osaava työvoima ja sitä kautta huoltovarmuutta turvaaville julkisille organisaatioille osoitetut riittävät resurssit.
On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että huoltovarmuuden kannalta strategiset toiminnot on oikein tunnistettu ja kynnys toimintojen ulkoistamiselle ulkomaille on riittävän korkea. Strategisten valtioyhtiöiden rooli huoltovarmuudelle on merkittävä.
Rekilä Piia
Akava ry
Lisätiedot
Lausuntopyyntö 22.6.2022, VN/25323/2021
Lausunnon diaarinumero Dnro 104/62/2022
Lausunnon päiväys 8.8.2022
Laatija Piia Rekilä