Akavan lausunto Suomen kansallisesta yhdennetystä energia- ja ilmastosuunnitelmasta (NECP) liittyen EU:n hallintomalliasetukseen

Akava toteaa työ- ja elinkeinoministeriölle antamassaan lausunnossa muun muassa, että ilmastotoimia tehtäessä on vältettävä elinkeinoelämän toimintaedellytyksien vaikeuttamista sekä listaa Akavan mielestä keskeisiä keinoja energiajärjestelmän hiilineutraaliustavoitteen toteuttamiseksi ja mahdollisia painopisteitä Suomen ilmastonmuutokseen liittyvään TKI-toimintaan.

Lausuntopyyntö Suomen kansallisesta yhdennetystä energia- ja ilmastosuunnitelmasta (NECP) liittyen EU:n hallintomalliasetukseen

Kommentit liittyen suunnitelman luvuissa 2-4 esitettyihin Energiaunionin viiteen dimensioon:

Hiilestä irtautuminen (decarbonisation)

Hallitusohjelman mukaisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen tavoitevuoteen 2035 mennessä edellyttää uusia toimenpiteitä kaikille sektoreille jo tämän hallituskauden aikana. Merkittävä osa päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöistä syntyy kuluttamisesta, liikkumisesta, rakennuskohtaisesta lämmityksestä ja ruokavalinnoista. Taakanjakosektorin päästövähennystoimia suunniteltaessa on pyrittävä kustannustehokkuuteen. Ilmastotoimia tehtäessä on vältettävä elinkeinoelämän toimintaedellytyksien vaikeuttamista.

Liikenteestä on saavutettavissa suurimmat päästövähennykset, sillä se edustaa n. 40 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä. Liikenteessä tarvitaan merkittäviä muutoksia yhdyskuntasuunnitteluun, joukkoliikenteen käyttöön, polttoaineisiin ja käyttövoimaan. Tarvitaan merkittävästi lisää sähköautojen latausasemia sekä muita liikenteen energiankulutusta vähentäviä toimia. Digitalisaation mahdollisuudet liikenteen päästöjen vähentämiseksi on hyödynnettävä mahdollisimman hyvin. Taakanjakosektorilla erityisesti kustannuksia aiheuttavia toimia ovat liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostaminen ja sähkökäyttöisten autojen määrän nostaminen.

Nykyisillä toimilla tavoitteita on vaikea saavuttaa, ellei teknologia muutu merkittävästi nykyistä edullisemmaksi. Erilaisia vaihtoehtoisia polkuja tavoitteeseen pääsemiksi on laadittu mm. Sitran päästövähennysten kustannustehokkuutta koskevassa selvityksessä. Akavan mielestä liikenteen päästöjä on vähennettävä kattavalla ohjelmalla ja markkinaehtoisilla mekanismeilla siten, että hiilineutraalius voidaan saavuttaa. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöille on luotava asteittain vahvistuva hintaohjaus verotuksen avulla.

Maatalouden ja maankäytön osalta nykyiset tavoitteet on asetettu matalammalle. Jatkossa myös maataloussektorille on asetettava muiden sektoreiden kanssa yhteismitallisia hiilineutraaliuuteen liittyviä vähennystavoitteita. Hiilinielujen kehittämisen potentiaali on tässä merkittävä. Nopein ja tehokkain tapa päästöjen alentamiseen maataloudessa tuotantoa vähentämättä ovat turvemaihin kohdistuvat toimenpiteet. Kaikkiaan turvepeltoja on Suomessa noin 250 000 hehtaaria.

Energiantuotannossa keskeisimmät keinot uusien tiukempien päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi liittyvät fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseen sekä uusiutuviin ja biopolttoaineisiin siirtymiseen suunniteltua nopeammalla aikataululla. Energiaturpeen käyttö vähenee oleellisesti markkinaehtoisesti päästökaupan myötä. Turpeella on kuitenkin toisena kotimaisena polttoaineena, puupolttoaineen lisäksi, oleellinen merkitys toimitus- ja huoltovarmuuspolttoaineena.

Uusiutuvien energiantuotantomuotojen käytön lisäämiseksi on parannettava edellytyksiä rakentaa eri mittaluokan tuotantoa. Tarvitsemme paitsi suuren mittaluokan tuotantoa, myös hajautettua pientuotantoa. Energiantuotantojärjestelmän uudistamista on edistettävä verotuksen ja sääntelyn avulla. Akavan mielestä uusiutuvan energiantuotannon käyttöönoton vauhdittamiseksi on kehitettävä päästöjen talteenoton järjestelmiä, lisättävä energian varastoinnin järjestelmiä ja käynnistettävä sähkömarkkinoiden kehittäminen hajautettujen resurssien ja älykkäästi ohjattavien laitteiden markkinoille saamiseksi.

Akavan mielestä keskeisiä keinoja energiajärjestelmän hiilineutraaliustavoitteen toteuttamiseksi ovat:

• Tuontiöljyn energiakäytön vähentämisen vauhdittaminen
• Turpeen käytön hallittu alasajo energian­tuotannossa
• Uusiutuvien energiantuotantomuotojen käyttöönoton nopeuttaminen
• Energiatehokkuuden parantaminen
• Energian varastoinnin käyttöönoton nopeuttaminen
• Älyverkkojen hyödyntäminen
• Kulutusjoustojen hyödyntämisen vauhdittaminen.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomiointi osana kaikkia suunnittelu- ja päätösprosesseja on tärkeä ja kannatettava. Myös reilu siirtymä tulee huomioida samoin periaattein osana suunnittelu- ja päätösprosesseja sikäli kun niillä on vaikutusta työpaikkoihin ja osaamistarpeisiin.

Osallistavan ilmastopolitiikan edistämiseksi työpaikoilla on lisättävä työnantajien ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua työpaikkojen toimenpiteistä päästöjen vähentämiseksi. On luotava yhteistoimintarakenne, jonka puitteissa työpaikoilla sovitaan, minkälaisia ilmastotoimia työpaikoilla tehdään.

Suomen on edistettävä toimia, jotka tukevat kiertotalouden periaatteiden vahvistumista kuluttamisessa ja tuotannossa. Suomella on mahdollisuus toimia kiertotalouden edelläkävijänä. Kuluttajalle yksi helpoin käytännössä toteuttava toimenpide materiaalikierron vahvistamiseksi on ruokahävikin pienentäminen. Kotitalouksien ruokahävikki on arviolta 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. Akavan mielestä ruokahävikkiä on vähennettävä puoleen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.

Metsien tuotantopotentiaalin kasvaessa myös hakkuupotentiaali kasvaa ja samalla luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen edellyttää, että olemassa olevia monimuotoisuuden edistämiskeinoja parannetaan. Akava näkee, että hakkuumääriä olennaisempaa on, että puun jalostusta suunnataan sellaisiin tuotteisiin, jotka sitovat hiiltä elinkaarensa aikana mahdollisimman pitkään. Puun jalostusastetta on kasvatettava selvästi nykyisestä ja suunnattava sitä etenkin rakennusmateriaaliksi. Suomen tulee tavoitella mahdollisimman laajaa biomassan polttoon perustumatonta energiantuotantoa.

On selvää, että uudet Luken arvioimat hiilinieluluvut tulee lisätä NECP:iin ja tehdä uusi arvio metsäluonnon kestävän käytön raja-arvosta ja Suomen nielun tasosta.

Akava näkee, että järjestelmää on kehittävä kustannustehokkaammaksi ja vaikuttavammaksi. Tukea on suunnattava uuden teknologian investointeihin ja innovatiivisiin hankkeisiin, joilla edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian teknologioiden käyttöönottoa. Tukia muutettaessa on pyrittävä välttämään teollisuuden kilpailukyvyn heikentymistä ja pyrittävä EU-tason ratkaisuun kompensaation lopettamisesta.

Akavan mielestä yritystukijärjestelmää on uudistettava siten, että painopistettä siirretään pois huonosti kohdistuvista ja säilyttävistä tuista sellaisiin tukiin, jotka edistävät uusiutumista ja innovaatioita sekä hiilinielujen kasvattamista. Yritystukien keskeisimpänä tavoitteena tulee olla osaamiseen perustuvan kasvun ja uuden työn edistäminen sekä teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen. Yritystukijärjestelmän uudistamiselle on varattava tarkoituksenmukainen siirtymäaika.

Energiatehokkuus (energy efficiency)

Rakennusten ja rakentamisen kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavat erityisen paljon energiatehokkuus. Rakentamisessa on edistettävä energiatehokkaita rakennustapoja ja puurakentamista esimerkiksi luomalla säännöksiä, jotka rajoittavat rakennusten hiilijalanjälkeä. Korjausrakentamisessa mahdollisuudet ovat uudisrakentamista laajemmat. Korjausrakentamisessa on luotava uudet kannusteet energiaremonttien tekemiseen. Rakennusten energiaremontit ovat ehdottoman tärkeitä ja kaipaavat valtion vahvempaa tukea. Rahallisen tuen ollessa jo prosessissa tulisi panostaa myös energiaremonttien hankinnan palvelumuotoiluun siten, että energiaremontteihin saataisiin avaimet käteen -palveluita kohtuullisilla kustannuksilla.

Energiaturvallisuus (energy security)

–

Energian sisämarkkinat (internal energy market)

Energian sisämarkkinoiden kehityksessä tulee erityisesti huomioida sektorikytkennät ja niiden vaatima kokonaisvaltainen suunnittelu. Sektorikytkennät tulee rakentaa omien erityispiirteiden ja vahvuuksien varaan joka Suomen osalta voisi tarkoittaa erityisesti sähkö- ja lämpösektoreiden integraatiota sekä yhteiskunnan sähköistämistä.

Tutkimus, innovointi ja kilpailukyky (research, innovation and competitiveness)

Hiilineutraaliuteen siirtyminen edellyttää yhteiskunnalta ja erityisesti elinkeinorakenteelta valtavaa murrosta. Tätä murrosta ei voida toteuttaa, ellemme samalla investoi voimakkaasti eri toimialoilla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI). Suomen TKI-investointien taso on laskenut hälyttävästi, eikä se ole reaalisesti kasvanut muutamaan vuoteen. Edelleen investoimme vain 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta TKI-toimintaan kun tavoite on ollut jo jonkin aikaa neljässä prosentissa.

Ilmastonmuutokseen hillintään liittyy runsaasti mahdollisuuksia. Uusilla innovaatioilla voidaan mahdollistaa entistä vaikuttavampaa ilmastopolitiikkaa. Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen liittyvät innovaatiot voivat luoda uusia merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja toimia merkittävänä talouskasvun lähteenä. Suomessa tarvitaan kuitenkin merkittäviä uusia panostuksia TKI-toimintaan.

Strategiassa pitäisi kuvata Suomen ilmastonmuutokseen liittyvän TKI-toiminnan investointien taso ja tulevaisuuden tavoite. Rahoituksen painotus voitaisiin järjestää siten, että linjattaisiin käytettäväksi päästökaupasta saatavista huutokauppatuloista puolet ilmastonmuutoksen TKI-toimintaan. Lisäksi voidaan kuvata painopisteitä, joiden avulla muutosta voidaan toteuttaa.

Suomen ilmastonmuutokseen liittyvän TKI-toiminnan painopisteitä voisivat olla mm.:

• Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä ja osaamisen vientiä on edistettävä uusilla toiminta­malleilla sekä kattavalla myynti- ja markkinointistrategialla.
• Energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä edistävien pienten ja keskisuurten yritysten myyntiä ja vientiä on tuettava nykyistä tehokkaammin.
• Julkisia hankintoja on käytettävä nykyistä voimakkaammin ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvien tavoitteiden edistämiseen, kuten esimerkiksi puurakentamisen edistämiseen.
• Korkeakoulujen perusrahoitus on saatava kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle.
• Metsäpohjaisen biomassan hyötykäyttöä on lisättävä.
• Uusia ilmastonmuutokseen liittyviä innovaatiota kehittäviä yrityksiä on tuettava kansainvälisiä markkinoita haettaessa.

Naapurimaihin liittyvät kommentit

Onko luvussa 1.2.3 kuvattuun Pohjoismaiseen yhteistyöhön lisäyksiä?

–

Onko luvussa 5.4 esitettyihin naapurimaihin liittyviin vaikutuksiin lisäyksiä tai kommentteja?

–

Muut kommentit

Kommentit liittyen mihin tahansa muuhun suunnitelman sisältöön:

Toteuttaakseen hallitusohjelman laajan osallistamisen tavoitteen, on hallituksen luotava rakenne energia- ja ilmastosuunnitelmien valmistelua, päivittämistä ja seurantaa varten siten, että niissä ovat edustettuina kaikki relevantit osapuolet eli ainakin työmarkkinatoimijat, kansalaisjärjestöt ja kunnat. On toivottavaa, että ei jatketa sellaista toimintamallia, että vain tiettyjä sidosryhmiä kutsutaan valmistelemaan ilmasto- ja energiastrategian osia alaryhmiin.

Vesa Vuorenkoski
Akava ry