Lausuntopyyntö Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lainsäädännön uudistamista koskevasta taustamuistiosta

Itsenäinen julkisoikeudellinen laitos (taustamuistio kohta 2.1.1)

Työterveyslaitoksen organisointi itsenäiseksi julkisoikeudelliseksi laitokseksi on ollut toimiva ja tarkoituksenmukainen valinta. Muutostarvetta ilman erityisen painavia perusteita ei ole, vaan TTL:n toiminta suomalaisen työelämän ja työterveyden osaajana ja kehittäjänä tulee turvata.

Työterveyslaitosta koskeva laki ja asetus ovat vuodelta 1978, ja niihin on tehty muutoksia vuosien aikana yli 15 kertaa ja sääntely on osin vanhaa ja puutteellista. Seuraavassa hallitusohjelmassa tulee asettaa kolmikantainen työryhmä selvittämään Työterveyslaistosta ohjaavan lainsäädännön uudistamistyötä. Työterveyslaitoksen asetukseen perustuvien toimipaikkojen sijainti suurissa maakunnissa on toimiva, mutta on huolehdittava, että organisaatiorakenne on toimintaa ja palveluntuottamista tukeva.

Tehtävät (taustamuistio kohta 2.1.2)

Voitte miettiä kohtaa esim. näiden kysymysten kautta: Mikä on TTL:n olemassaolon perusta? Ovatko TTL:n nykyiset tehtävät ajan tasalla? Puuttuuko TTL:n tehtävistä jotakin, mitä? Miten täsmentäisitte TTL:n nykyisiä tehtäviä?

Työterveyslaitoksen päätavoite on varmistaa suomalaisen työelämän työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittyminen ja sekä tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantuminen työn murroksessa ja ilmastonmuutoksessa. Työterveyslaitoksen strategian painopisteet vastaavat toimintaympäristön jatkuvaan muutokseen ja työn murrokseen.

Työterveyslaitoksen keskeinen tehtävä on harjoittaa ja edistää työn ja terveyden välisen vuorovaikutuksen tutkimusta sekä suorittaa työpaikoilla tai muutoin työympäristössä esiintyvien terveydellisten vaarojen ja haittojen ehkäisemiseen ja poistamiseen liittyvää selvitys-, mittaus-, ja palvelutoimintaa. Työterveyslaitos luo, kehittää ja ylläpitää hyvää työelämää sekä vastaa ajankohtaisiin työelämän haasteisiin.

Työelämän ja työn murros, työn tekemisen tapojen muuttuminen lisää tarvetta tutkimukselle, koulutukselle ja osaamisen kehittämiselle. Ilmastonmuutos, teknologinen muutos ja monimuotoistuva työväestö lisää tarvetta työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden sekä työkykyisyyden ylläpitämiselle ja säilyttämiselle. Työterveyslaitoksella on itsenäinen ja perusteltu yhteiskunnallinen rooli erityisesti työelämän tutkijana ja kehittäjänä ja Työterveyslaitoksen toiminnan kehittämistä on tärkeää peilata tätä roolia vasten. Korkeatasoinen työelämän tutkimus- ja osaamiskeskittymä on olennainen suomalaisen työelämän ja kilpailukyvyn kehittämiseksi. Tämän vuoksi Työterveyslaitoksen tehtävän osalta tulisi lainsäädäntöön kirjata Työterveyslaitoksen strateginen fokus: ”Varmistaa työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja työkykyisyyden säilyttäminen ja kehittyminen suomalaisessa työelämässä sekä kilpailukyvyn ja työllisyysasteen parantuminen” siten, että tehtävän tarpeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus olisi täsmällisemmin kirjattu.

Lainsäädäntöön tulee lisäksi kirjata täsmällisesti ja selkeyttää Työterveyslaitoksen toiminnan jakautuminen kahteen kategoriaan, eli valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan ja liiketoimintaan. Huomiota on kiinnitettävä niin TTL:n organisaatioon kuin sisäisiin prosesseihin ja ohjeistuksiin. Työsuojelutoiminnan ja työterveyshuollon jatkuvan kehittäminen sekä henkilöstön osallistaminen tulisi olla keskeisiä painopisteitä.

Työterveyslaitoksella on keskeinen tehtävä myös työterveyshuollon pätevöittävän koulutuksen järjestämisessä. Rahoituksessa ja sääntelyssä tulee turvata työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden pätevöittävä ja täydentävä koulutus.

Rekisterit ja tiedonhallinta (taustamuistio kohta 2.1.3)

Voitte miettiä kohtaa esim. näiden kysymysten kautta: Tarvitaanko ja miltä osin tietosuojaa ja tiedonhallintaa koskevaa erityissääntelyä? Puuttuuko nykyisestä laista jotain tietosuojaan, tiedonhallintaan tai esimerkiksi tiedonsaantioikeuksiin liittyvää sääntelyä?

Työterveyslaitoksen tietovarantotarpeet olisi mahdollista laajemmin kuvata osana uudistettua Työterveyslaitoslakia ja yhdistää lakiin sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Työterveyslaitoksen toimintaa koskee laaja lainsäädännön kehikko ja niiden kirjaaminen TTL:ta koskevaan lainsäädäntöön vaativat huolellista ja tarkkaa sääntelyn valmistelua.

Työterveyslaitoksessa tehty tietovarantojen kehittämiseen liittyvä työ ja jatkokehityssuunnitelmat kannattaa tarkastella erityisenä jatkovalmistelupainopisteenä. Samalla kannattaa tutkia tietorekistereiden painopisteen laajentamista perinteisistä työelämäriskeistä ja altistumistilanteista, jotka kattavat hyvin perinteisen maatalous- ja teollisen toiminnan, kohti asiantuntija- ja tietotyötä, jossa henkinen jaksaminen ja mielenterveys korostuvat.

Työterveyshuollon toimintatietojen tiedonkulun varmistamiseksi ja vakiinnuttamiseksi tulisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisterin (Avohilmo) tietojen sujuva hyödyntäminen varmistaa ja valmistella osana työterveyshuollon vaikuttavuuden valtakunnallista kehittämistä Työterveyslaitoksessa.

Rahoitus ja talous (taustamuistio kohta 2.1.4)

Voitte miettiä kohtaa esim. näiden kysymysten kautta: Onko rahoitusta, taloutta tai valtionosuutta koskevissa nykyisissä säännöksissä muutostarpeita, mitä? Puuttuuko niistä jotakin olennaista, mitä?

Työterveyslaitoksen pitkäjänteinen toiminta tulee turvata alati muuttuvassa toimintaympäristössä, jotta työelämän korkeatasoinen tutkimus, kehittäminen ja kouluttaminen on mahdollista. Lakiin tulisi kirjata valtionosuutta ohjaavasta rahoituskehyksestä ja valtionosuuden käyttökohteista.

Rahoitusta koskevassa jatkovalmistelussa ja lainsäädännön valmistelussa tulee huomioida ja varmistaa työterveyshuollon pätevöittävä koulutus riittävin julkisin varoin.

Konkurssilainsäädännön vaikutus Työterveyslaitokseen vaatii osaltaan lisäselvitystä jatkotyöryhmätyössä.

Erikoislääkärikoulutus (taustamuistio kohta 2.1.5)

Työterveyslääkärien erikoislääkärikoulutus on Suomen työterveyshuoltojärjestelmän kannalta keskeinen tehtävä. Siihen osallistuvat Työterveyslaitoksen lisäksi yliopistolliset keskussairaalat, jotka määrittelevät koulutusohjelman tarkemman sisällön. Erikoislääkärikoulutuksen rahoitus saadaan kestävälle ja pitkäjänteiselle pohjalle.

Olennaista on turvata korkeatasoinen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus ja myös muu työterveyshuollon ammattiryhmien koulutuksen rahoitus ja toteutus yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa vastaavalla tavalla, sekä työterveyshuollon palvelutuotantoon liittyvä koulutus ja tuki. Työterveyslaitoksen tulisi tehdä yhteistyötä yliopistojen kanssa myös muiden työterveyshuollon erikoistumiskoulutusten osalta ja saattaa osaltaan valtionrahoituksen piiriin.

Hallinto (taustamuistio kohta 2.1.6)

Voitte miettiä kohtaa esim. sitä kautta, onko hallintoa koskevissa säännöksissä jotain puutteita ja jos on, mitä ne ovat?

Työterveyslaitos on itsenäinen julkisoikeudelliseksi laitos, jolla on kolmikantainen hallinto. Tämä organisaatio- ja hallintomalli on tarpeen säilyttää.

TL-lain 4 §:n mukaan Työterveyslaitoksen ylintä johtoa varten valtioneuvosto nimeää kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan johtokunnan. Siinä ovat edustettuina työsuojelun ja työterveyden kehittämisen kannalta keskeiset viranomaiset ja järjestöt sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Johtokunnan kokoonpanossa tulee erityisesti huomioida monialaisuus jatkokehittämisessä.

Valtiontuki- ja kilpailulainsäädäntö (taustamuistio kohta 2.2)

Voitte miettiä kohtaa esim. näiden kysymysten kautta: Ovatko valtiontuki- ja kilpailuoikeudelliset riskit esitetty riittävästi? Onko muita seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon arvioitaessa Työterveyslaitoksen asemaa ja toimintaa valtiontuki- ja kilpailusääntelyn kannalta? Mitkä ratkaisut todennäköisimmin/parhaiten poistaisi tai minimoisi valtiontukiin ja kilpailuneutraliteettiin liittyvät riskit, miksi? Mitkä ovat eri vaihtoehtojen vaikutukset ja mihin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota niitä arvioitaessa?

Valtionosuudella tuotettava toiminta tulee olla yhteiskunnallisesti hyödyllistä ja palvella ensisijaisesti TTL:n lakisääteisiä tavoitteita. Työterveyslaitoksen asiantuntemuksen tulee myös tulevaisuudessa palvella koko suomalaista työelämää.

Lainsäädäntöön tulee lisäksi kirjata täsmällisesti ja selkeyttää Työterveyslaitoksen toiminnan jakautuminen kahteen kategoriaan, eli valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan ja liiketoimintaan. Työterveyslaitoksen maksullisten, markkinaehtoisten palveluliiketoimintojen mahdollinen yhtiöittäminen tulisi olla jatkovalmistelussa selvitettävä asia.

Organisaatiomallin valinnasta: selvityksiä, esimerkkejä ja suosituksia (taustamuistio kohta 3)

Ensisijaista on turvata Työterveyslaitoksen perustehtävät, jotta laitoksen palvelut hyödyntävät ja ovat hyödynnettävissä ja käytettävissä kaikille suomalaisessa työelämässä. Kolmikantainen hallintomalli tulee säilyttää.

Organisaatiomallivalintapäätös tulee arvioida ja valmistella huolellisesti. Työterveyslaitoksen henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus osallistua muutoksen suunnitteluun ja varmistaa toiminnan jatkuvuus mahdollisessa muutoksessa. Hallinnon ja organisaation tulee toimia kustannustehokkaasti, vaikuttavasti sekä kestävän periaatteen mukaisesti.

Jos konkurssilainsäädäntökysymystä ei onnistuta muuten ratkaisemaan, paras tapa edetä tulisi perustua seuraavaan organisointivaihtoehtoon:

”Työterveyslaitos jatkaisi toimintaansa itsenäisenä julkisoikeudellisena laitoksena, mutta sen kaupallinen liiketoiminta siirrettäisiin hoidetavaksi erillisessä laitoksen omistamassa osakeyhtiössä tai osakeyhtiöissä.”

Nykytilan arviointi ja alustavat tavoitteet (taustamuistio kohta 4)

Taustamuistiossa esitetyt alustavat tavoitteet ja kysymykset antavat hyvän pohjan kolmikantaiselle jatkoselvitystyölle

Muuta

Tässä osiossa voitte kommentoida aihetta yleisesti tai kiinnittää huomiota seikkoihin, joita taustamuistiossa tai tässä lausuntopyynnössä ei ole käsitelty mutta jotka olisi mielestänne syytä ottaa huomioon mahdollisessa lainsäädäntöhankkeessa.

Työterveyslaitoksen toiminta ja sen tulokset näkyvät työelämässä ja työpaikoilla näkyvät työpaikoilla hyvinvoinnin lisääntymisenä ja yhteiskunnassa työurien pidentymisenä. Laitoksen asema ja rajoitus tulee turvata tilanteessa, jossa työelämässä muutokset ovat yhä nopeampia ja ennalta arvaamattomia.

Työterveyslaitosta koskevaa lainsäädäntöä tulee päivittää ja se tulisi tehdä seuraavalla hallituskaudella kolmikantaisesti.

Savinko Lotta
Akava ry