Akavan lausunto valtioneuvoston asetuksesta varhaiskasvatuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta

Akava katsoo lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle laadukkaan varhaiskasvatuksen luovan perustan lapsen koko koulu- ja oppimispolulle. Laadukas varhaiskasvatus on myös ratkaisevassa roolissa naisten työelämään osallistumisen, työelämän tasa-arvon sekä perheiden arjen sujuvuuden parantamisessa. Riittävä ja koulutettu henkilöstö on laadukkaan varhaiskasvatuksen perusta.

Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta

Akava ry lausuu kunnioittavasti seuraavaa:

Akava katsoo, että laadukas varhaiskasvatus luo perustan lapsen koko koulu- ja oppimispolulle. Se parantaa koulutuksen tasa-arvoa, tasaa perhetaustoista johtuvia eroja ja parantaa oppimistuloksia myöhemmissä opinnoissa.

Laadukas varhaiskasvatus on myös ratkaisevassa roolissa naisten työelämään osallistumisen, työelämän tasa-arvon sekä perheiden arjen sujuvuuden parantamisessa. Riittävä ja koulutettu henkilöstö on laadukkaan varhaiskasvatuksen perusta.

Varhaiskasvatukseen osallistumisen lisääminen edellyttää, että varhaiskasvatuksen laatuun panostetaan. Laatu ja saatavuus pienimpien lasten kohdalla vaikuttavat olennaisesti vanhempien päätöksiin varhaiskasvatukseen osallistumisesta ja päätökseen siitä, missä vaiheessa vanhemmat palaavat töihin. Varhaiskasvatuksella, sen resurssoinnilla ja laadulla on iso vaikutus vanhempien töihinpaluun ajankohtaan sekä työelämän tasa-arvoon, erityisesti naisten työmarkkina-asemaan.

Akava kannattaa esitettyä muutosta varhaiskasvatusasetuksen 1 §:ään, jossa säädetään päiväkodin henkilöstön mitoituksesta. Asetusmuutoksella päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivan henkilöstön ja kolme vuotta täyttäneiden lasten välinen suhdeluku palautetaan aiemmalle tasolle 1/7:ään.

Vuoden 2016 suhdelukua heikentänyt muutos kasvatti osassa kuntia lasten kokonaismäärää päiväkodeissa ja lapsiryhmissä. Kuntien erilaiset ratkaisut lisäsivät eriarvoistumista sekä varhaiskasvatuksen laadun vaihtelua kuntien ja varhaiskasvatusyksiköiden välillä. Muutos heikensi lasten mahdollisuutta saada tarvitsemaansa kasvun ja oppimisen tukea.

Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että päiväkodissa yhtä kasvattajaa kohden voisi olla 3 vuotta täyttäneitä lapsia, jotka ovat päiväkodissa yli viisi tuntia päivässä, seitsemän nykyisen kahdeksan sijaan. Akava katsoo, että saman (1/7) suhdeluvun tulee koskea myös kolme vuotta täyttäneitä lapsia, jotka osallistuvat varhaiskasvatukseen korkeintaan viiden tunnin ajan päivässä. Asetuksessa säädetty heikompi suhdelukumitoitus (1/13) asettaa lapset perusteettomasti eriarvoiseen asemaan. Eri suhdeluvut vaikeuttavat työvuorojen suunnittelua ja heikentävät ennakoitavuutta. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa lapsia on kasvattajaa kohden kerralla yli sallitun määrän, mikä heikentää lasten turvallisuutta. Lasten ja kasvatus-, opetus- ja hoitohenkilöstön väliset suhdeluvut eivät saisi vaihdella sen mukaan, miten pitkän ajan lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen päiväkodissa.

Ehdotus toteuttaa hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan ”toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja pienennetään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (1/7).” On järkevää, että esitetty asetusmuutos suhdeluvun muuttamisesta tulisi voimaan elokuussa 2020, samanaikaisesti subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamisen kanssa. Näin kunnat ja varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat voivat varautua samanaikaisesti molempien säädösmuutosten vaikutuksiin lapsiryhmien muodostamisessa, henkilöstöresursseissa ja tiloissa.

Akava ry

Elina Sojonen
johtava asiantuntija