Akava toteaa lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle muun muassa, että vapaan sivistystyön olemukseen kuuluu olennaisena osana poikkeuksellinen vapaus opintojen sisältöjen osalta eikä tätä sen ominaisuutta saa vaarantaa. Opetuksen arviointi on olennainen osa oppimista ja sen tukea. Muistion valmistelutyö on tehty pitkälti vapaan sivistystyön sisäisenä valmisteluna. Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyy kuitenkin olennaisesti juuri koulutusmuotojen ja eri koulutusasteiden välinen yhteistyö ja tiedon lisääminen eri koulutusmuotojen toiminnasta.
Lausuntopyyntö vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista valmistelevan työryhmän muistioluonnoksen ehdotuksista
3.1 Vapaan sivistystyön vapaus
Vapaalla sivistystyöllä, kuten muillakin koulutusjärjestelmämme osilla, on oma perusteltu, lakiin pohjautuva tehtävänsä. Koko koulutus- ja osaamisjärjestelmämme kehittämisen yksi ydinongelmia on kuitenkin vähäinen yhteistyö ja synergioiden käyttö eri muotojen välillä. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa lisää osaltaan mahdollisuuksia systemaattiseen yhteistyöhön.
Vapaan sivistystyön olemukseen kuuluu olennaisena osana poikkeuksellinen vapaus opintojen sisältöjen osalta. Tätä sen ominaisuutta ei saa vaarantaa. Vapaan sivistystyön oppilaitokset poikkeavat toisistaan tehtävänsä osalta olennaisesti, mutta myös yhden oppilaitosten sisäinen koulutustarjonta voi olla hyvin moninaista ja usean eri lainsäädännön alaista. Tulisikin pohtia, olisiko osaamistavoitteisuus Koski-rekistereineen tuotava vahvemmin ensin joihinkin sisältöihin, ja laajentaa työtä asteittain kokemusten myötä.
Juuri sisällöllisen autonomian vuoksi vapaassa sivistystyössä on mahdollista kehittää informaalin oppimisen opinnollistamista, mikä avaa huimia mahdollisuuksia saada uusia ryhmiä tavoitteellisen osaamisen kehittämisen piiriin sekä tehdä näkyväksi yksilölle itselleen ja muille eri tavoin hankittua osaamista. Tämä työ voisi palvella osaltaan kaikkia muita koulutusmuotoja osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.
3.2 Koulutuksiin osallistuvien henkilötiedot
Esityksen mukaisesti on hyvä lähtökohta, että omaehtoisen koulutuksen suoritusten vieminen Koski-rekisteriin perustuu opiskelijan omaan lupaan. Tämä on kuitenkin erittäin olennainen kokonaisuus uudistamistyössä. Juuri opintosuoritusten rekisteröinti avaa mahdollisuuksia hyödyntää kaikkia opintoja ja opittua myöhemmin monin eri tavoin, esimerkiksi räätälöidyn koulutustarjonnan kehittämisessä ja suuntaamisessa uusille kohderyhmille.
3.3 Koulutuksen laajuutta kuvaava käsite
Akava pitää tunnettuuden vuoksi opintopistettä ehdottomasti parhaana käsitteenä kuvaamaan opintojen laajuutta.
3.4 Koulutuksen arviointi
Opetuksen arviointi on olennainen osa oppimista ja sen tukea. Arviointi voi parhaimmillaan tukea osaamistavoitteiden saavuttamista merkittävästi. Oppimisen henkilökohtainen arviointi ylipäätään asettaa kuitenkin runsaasti pedagogisia vaatimuksia opettajille ja osaamisperusteisen ajattelun mukainen arviointi aivan erityisesti. Vapaan sivistystyön opettajat ovat esim kansalaisopistoissa usein tuntiopettajia, eikä heillä ole aina opettajan pedagogista koulutusta tai taitoja ja osaamista ei ole päivitetty koulutuksen jälkeen.
Kurssisuoritusten kirjaamisesta saattaa myös vastata aivan toinen henkilö kuin kurssin pitänyt opettaja/kouluttaja. Opettajien täydennyskoulutuksen ja tukeen onkin varattava riittävästi aikaa ja resursseja.
Erityisesti kehittämistyön alkuvaiheessa hyväksytty – hylätty -arviointi riittää osaamisen arvioinnissa suurimmassa osassa koulutuksia.
3.5.1 Johdanto
Osaamisperusteisessa opetussuunnitelmassa opintojen kuvaamistapa on keskeinen osa viestintää tavoitteista opiskelijalle. Yhdenmukainen tapa kuvata opintoja tukee koko pedagogisen kulttuurin kehittymistä ja on näin ollen olennainen osa osaamisperusteista pedagogiikkaa.
3.5.2 Osaamistavoitteet
Osaamisperusteisuuteen kuuluu olennaisesti osaamistavoitteiden kuvaaminen. Esimerkiksi korkeakoulutuksesta tiedetään, että muutos todella osaamisperusteiseen oppimisen kulttuuriin on hidas ja pitkä prosessi ja se edellyttää syvällistä muutosta koko toimintakulttuurissa ja ajattelussa oppimisesta. Myös vapaan sivistystyön osalta muutokseen on varattava aikaa sekä kansallista tukea. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat myös erittäin erilaisia tehtäviltään ja luonteeltaan. Kansallisen tuen mallit opettajien ja muun henkilöstön kouluttamiseen, koulutuksenjärjestäjien tukemiseen sekä koko yhteisöjen uudistumisen tukeen on räätälöitävä kullekin koulutusmuodolle erikseen huomioiden niiden toimintakulttuurit ja koulutuksen luonne.
3.5.3 Opettajan ja opiskelijan näkökulma osaamistavoitteisiin
Vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuotoja on mahdotonta käsitellä yhtenäisenä kokonaisuutena. Osaamisperusteisuus edellyttää vielä runsaasti yksilöityä työtä eri oppilaitosmuotojen ja toisaalta niiden alla olevien erilaisten koulutusmuotojen piirissä.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on myös eri tavoin merkityksellistä eri opiskelijaryhmien piirissä.
3.5.4 Osaamistavoitteet osana opetussuunnitelmatyötä
Osaamisperusteisuuden on läpäistävä koko opetussuunnitelmatyö, ja juuri tämän vuoksi sen juurruttaminen on yhteisöllinen haaste. Mikäli opinnot muodostuvat vain yhden opettajan opetuksesta voi osaamisperusteisuuteen päästä myös yksittäisiä opintokokonaisuuksia kehittämällä. Näin on tilanne joidenkin vapaan sivistystyön opintojen osalta.
3.5.5 Osaamistavoitteista viestiminen
Osaamistavoitteista viestiminen opiskelijalle on osa koko osaamisperustaista ajattelua ja viestimisen käsitteleminen erillisenä on siksi harhaanjohtavaa.
3.5.6 Osaamistavoitteiden laatiminen ja taso
Luvussa käydään läpi ensimmäisiä askelia, kuinka ryhtyä luomaan osaamisperusteista kokonaisuutta. Niissä oppilaitosmuodoissa, missä työ on pidemmällä tiedetään, että yhteisöllinen toimintakulttuurin muutos opiskelija- ja oppimislähtöisemmäksi on hidas ja vaatii johtamista. Luvussa on esitetty melko mekanistinen käsitys osaamisperusteisen oppimiskulttuurin luomisesta, mutta on varmasti välttämätön askel kehitystyössä.
3.5.7 Osaamistavoitteiden arviointi
Kuten jo sanottu osaamistavoitteisuudesta oppimisessa ei oikeastaan voi puhua käsittelemättä koko opetussuunnitelman kokonaisuutta. Arviointi on aivan olennainen osa oppimisen tukea ja sen kehittäminen keskeinen osa osaamisperusteista opetussuunnitelmaa.
Muuta, mitä haluatte asiasta lausua.
Valmistelutyö on tehty pitkälti vapaan sivistystyön sisäisenä valmisteluna. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen liittyy kuitenkin olennaisesti juuri koulutusmuotojen ja eri koulutusasteiden välinen yhteistyö ja tiedon lisääminen eri koulutusmuotojen toiminnasta. Työn tavoitteet voivat toteutua vain osittain mikäli työtä ei tehtä yhdessä muiden koulutustoimijoiden kanssa ja jos työstä ei informoida eri toimijoita.
Ida Mielityinen
Akava ry
Lausuntopyyntö 6.9.2019, OKM/62/040/2018
Lausunnon diaarinumero Dnro 082/62/2019
Lausunnon päiväys 26.9.2019
Laatija Ida Mielityinen
