Akavan lausunto vuoden 2022 talousarvioesitykseen liittyvistä ehdotuksista koskien kotitalousvähennystä, autoetua sekä metsävähennystä

Vuoden 2022 talousarvioesitykseen liittyvät ehdotukset koskien kotitalousvähennystä, autoetua sekä metsävähennystä

Esityksen pääasiallinen sisältö

1. Kotitalousvähennystä ehdotetaan korotettavaksi öljylämmityksestä luopumisen osalta siten, että enimmäismäärää korotettaisiin 2 250 eurosta 3 500 euroon ja vähennettävää prosenttiosuutta kustannuksista korotettaisiin työkorvausten osalta 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkkojen osalta 15 prosentista 25 prosenttiin. Muutos olisi väliaikainen ja se olisi voimassa vuosina 2022–2027.

2. Työsuhdeauton verotusarvoa ehdotetaan alennettavaksi 85 eurolla kuukaudessa niiden autojen kohdalla, joiden autoverolain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu hiilidioksidipäästö on vähintään 1 ja enintään 100 grammaa kilometriä kohden. Kyse olisi määräaikaisesta verotuesta vuosille 2022–2025.

3. Metsävähennystä ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa yhteismetsillä olisi metsävähennysoikeus vain, jos sen osakaskunnan osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden tai kuolinpesien omistuksessa.

Ehdotetut muutokset perustuvat pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan sekä hallituksen kevään 2021 kehysriihessä tekemiin linjauksiin.

Akavan kanta

Akava kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa ja lausuu näkemyksenään seuraavaa:

Ehdotus 1

Kotitalousvähennystä korotetaan väliaikaisesti vuosille 2022–2027 öljylämmityksestä luopumisen osalta. Vähennyksen enimmäismäärä nousee 2 250 eurosta 3 500 euroon. Lisäksi vähennettävä osuus kustannuksista kohoaa työkorvausten osalta 60 prosenttiin (on nyt 40 prosenttia) ja palkkojen osalta 15 prosentista 25 prosenttiin (on nyt 15 prosenttia).

Akava kannattaa ehdotusta.

Kotitalousvähennys alentaa kotitalouksien maksamaa hintaa niistä palveluista, jotka kuuluvat tämän vähennyksen piiriin ja lisäävät niiden kysyntää sekä vähentävät harmaata taloutta. Matalampi hinta lisää halukkuutta vaihtaa lämmitysmuoto öljystä johonkin toiseen.

Verosta tehtävä kotitalousvähennys on tasa-arvoinen tukimuoto. Tuen suuruus riippuu vain kustannusten suuruudesta, eikä työn teettäjän tuloista. Pieni- ja suurituloinen saavat yhtä suuren verohyvityksen samansuuruisista urakoista.

Kotitalousvähennyksen omavastuun poistamista kannattaa Akavan mielestä harkita vakavasti. Omavastuu otettiin käyttöön aikoinaan, jotta vältyttäisiin valtavalta maksutositteiden virralta. Omavastuun poisto toisi paljon pienehköjä palveluostoja vähennyksen piiriin ja olisi omiaan kohentamaan työllisyyttä.

Akava Worksin selvityksen mukaan (https://akavaworks.fi/julkaisut/kotitalousvahennys-tyollistaa/) kotitalousvähennystä käytetään kaikilla tulotasoilla, myös täysimääräisesti. Suomessa on verraten vähän hyvätuloisia. Niinpä myös kotitalousvähennyksen käyttäjissä on lukumääräisesti enemmän pieni- ja keskituloisia sekä jonkin verran tätä enemmän ansaitsevia kuin suurituloisia. Toivomme, että myös tähän selvitykseen voitaisiin viitata kotitalousvähennyksen vaikutuksia arvioitaessa.

Ehdotus 2

Työsuhdeauton verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa väliaikaisesti vuosina 2022–2025 niiden autojen osalta, joiden hiilidioksidipäästö on 1-100 grammaa kilometriä kohden.

Akava kannattaa ehdotusta. Toivottujen myönteisten vaikutusten kannalta ajanjakso saisi olla pidempi ja ulottua esimerkiksi vuoteen 2027.

Ehdotus noudattaa Sanna Marinin hallitusohjelmaa sekä kevään 2021 kehysriihen linjausta. Autoilun työsuhde-etua uudistetaan niin, että se suosii vähäpäästöisen auton valintaa. Vuoden 2021 alusta nollapäästöiseksi katsottavien autojen (käytännössä täyssähköautojen) autoedun verotusarvoa alennettiin 170 eurolla kuukaudessa vuosille 2021–2025. Nyt etua laajennetaan muihin vähäpäästöisiin työsuhdeautoihin, kuten luontevaa onkin.

Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentamisella kannustetaan ihmisiä valitsemaan vähäpäästöisempi työsuhdeauto ja pyritään näin kasvattamaan vähäpäästöisten autojen osuutta työsuhdeautokannassa. Samalla vähäpäästöiset autot lisääntyisivät tätä kautta myös käytettyjen autojen markkinoilla tulevina vuosina. Modernilla lataushybridillä voi ajaa 40-50 kilometriä per latauskerta ja jopa enemmän. Se riittää useimpien työmatkojen osalta kokonaan tai lähes kokonaan päästöttömään ajoon.

Työsuhdeautojen kanta on keskimäärin selvästi uudempi, teknologialtaan modernimpi ja päästöiltään matalampi kuin muu autokanta. Suurin haaste on se, miten tämän muun autokannan hidasta uudistumista voitaisiin vauhdittaa. Entisillä työsuhdeautoilla on tässä tärkeä rooli. Uusista rekisteröidyistä henkilöautoista työsuhdeautojen osuus lienee noin viidennes. Uudet autot ovat aina viimeisintä teknologiaa, joten ne uudistavat autokantaa ja auttavat päästöjen vähentämisessä. Tätä kehitystä kannattaa edistää.

Ehdotus 3

Metsävähennystä ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa yhteismetsillä olisi metsävähennysoikeus vain, jos sen osakaskunnan osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden tai kuolinpesien omistuksessa.

Akava kannattaa ehdotusta.

Esitys korjaa tilannetta, jossa suomalaista metsää siirtyy enenevässä määrin metsävähennyksen tukemana ulkomaiseen omistukseen. Tavoitteena on vahvistaa kotimaista metsien omistamista ja tämä esitys edistää yksityismetsätaloutta. Hallitus linjasi asiasta vuoden 2021 kehysriihessä ja nyt on kyse aiemmin sovitun asian toimeenpanosta.

Metsävähennys on alun perin luotu verotukseemme, jotta metsätilat eivät jatkuvasti pirstaloituisi perinnönjaoissa ja ihmisillä olisi varaa hankkia metsäpalstoja sekä laajentaa metsäomistuksiaan. Tarkoitus oli siis alun perin kannustaa yksityisiä metsänomistajia ostamaan metsää, ei suinkaan institutionaalisia omistajia.

Sittemmin asetelma on muuttunut. Mukaan on tullut uusia merkittäviä toimijoita, erilaisia rahastoja ja muita institutionaalisia sijoittajia – sekä kotimaisia että enenevässä määrin myös ulkomaisia. Ne hankkivat omistukseensa suomalaisia metsiä isolla rahalla ja käyttävät edukseen verotuksen metsävähennystä, jota ei ole alun perin heille tarkoitettu. Metsien siirtyminen rahastoille ja institutionaalisille sijoittajille veroedun kannustamana vääristää metsätilojen hinnoittelun.

Metsävähennysoikeuden rajauksella tilkitään mahdollisuutta, että rahastot ja institutionaaliset sijoittajat voisivat verojärjestelmän kannustamana tulla merkittäviksi yhteismetsien omistajiksi ja saada metsävähennysoikeuden yhteismetsän omistajana. Tässä ennakoidaan tulevaa kehitystä.

On muitakin näkökohtia. Ulkomaiset institutionaaliset omistajat hakevat metsistä tuottoa varsin voimakkailla hakkuilla, jolloin metsän muut arvot ja lähiympäristön toiveet jäävät toiseksi. Kasvottomien metsänomistajien kanssa on metsästysseurojen vaikea sopia hirvien, peurojen ja kauriiden metsästämisestä niiden mailla. Sorkkaeläinkannan liiallinen kasvu näkyy ongelmina metsissä ja maanteillä.

Akava ry

Sture Fjäder
puheenjohtaja

Pasi Sorjonen
pääekonomisti