Palkansaajakeskusjärjestöjen lausunto: EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja: Suomen kolmastoista määräaikaisraportti

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK toteavat ulkoministeriölle antamassaan lausunnossaan EN: Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja: Suomen kolmastoista määräaikaisraportti muun muassa että monilta osin Suomi on pyrkinyt asteittain nostamaan sosiaaliturvajärjestelmänsä tasoa, mutta etuuksia on myös heikennetty viime vuosina. Esimerkkeinä mainita ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston porrastus työhistorian mukaan (2014), sen tason heikennys (2015) sekä päivärahojen ja korotetun ansio-osan leikkaus sekä lapsilisän leikkaus ja lisäksi indeksien jäädytys 2017. Järjestöt nostavat esiin myös kosteusvauriomikrobeille altistuneiden työntekijöiden sosiaaliturvan, jota ei ole saatu korjattua.

EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja: Suomen kolmastoista määräaikaisraportti

Pyydettynä lausuntonaan Suomen palkansaajakeskusjärjestöt Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry, Akava ry ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry lausuvat otsikkoasiassa seuraavaa:

Artikla 12: Oikeus sosiaaliturvaan

Monelta osin Suomi pyrkinyt asteittain nostamaan sosiaaliturvajärjestelmänsä tasoa, mutta etuuksia on myös heikennetty viime vuosina.

Vuoden 2014 alussa ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskestoa porrastettiin työhistorian mukaan, joka johti monen kohdalla enimmäiskeston lyhenemiseen. Samaten vuoden 2015 alussa ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa heikennettiin. Suurimpia päivärahoja ja korotettua ansio-osaa leikattiin. Myös lapsilisää leikattiin 8 prosentilla.

Myös indeksijäädytyksiä tehtiin vuonna 2017. Indeksijäädytys koski muun muassa kansaneläkettä, työttömyysturvaa, perhe-eläkettä, rintamalisiä ja vammaistukia. Indeksijäädytyksen seurauksena näiden etuuksien ostovoima heikkenee kahden seuraavan vuoden aikana.

Vuoden 2018 alusta voimaan astuva työttömyysturvan aktiivimalli tulee leikkaamaan työttömyysturvaa noin 5 prosenttia, jos henkilö ei työllisty 65 päivän sisällä. Aktiivimalli kasvattaa byrokratiaa ja vaikeuttaa työttömän elämää sekä kohtelee ihmisiä eri puolilla Suomea eri tavoin. Malli ei huomioi tarpeeksi hyvin alueellisia eikä alakohtaisia eroja.

Vuonna 2015 päätettiin sosiaaliturvaan monista heikennyksistä, jotka astuivat voimaan 2016 alusta. Asumistuen tulosovitusta tiukennettiin. Vuorotteluvapaan ehtoja kiristettiin ja tasoa leikattiin. Vanhempainpäivärahojen korotus ensimmäiseltä 30 arkipäivältä poistetiin ja vanhempainvapaan aikaista lomakarttumaa lyhennettiin. Sairaus- ja kuntoutuspäivärahan tasoa leikattiin yli 30 000 euroa vuodessa ansainneilta. Sairausvakuutuksen lääke- ja matkakorvauksia pienennettiin.

Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuen maksatus siirtyi kunnilta Kelan vastuulle. Samanaikaisesti muutettiin niin palvelua tuottava viranomainen, ulkoisen asiakaspalvelun toteutustapa sekä viranomaisen sisäiset tietojärjestelmät. Siirtyminen aiheuttikin ongelmia hakemusten käsittelyyn sekä toimeentulotuen maksatukseen. Tämä vaikutti siihen, että moni jäi ilman perustoimeentulotukea, jolloin tuloa ei ollut lääkkeiden, asumisen ja peruselämisen kustantamiseen.

Artikla 13: Oikeus sosiaaliturvaan ja lääkinnälliseen apuun

Artiklan 13 kohdassa 1 edellytetään ”varmistamaan, että jokaiselle, jolla ei ole riittäviä tuloja tai varoja ja joka ei pysty hankkimaan tällaisia tuloja tai varoja joko omin avuin tai muista lähteistä, etenkin sosiaaliturvajärjestelmän tarjoamista etuuksista, annetaan riittävää apua ja sairastapauksissa kyseisen tilan vaatimaa hoitoa”.

Kosteusvauriomikrobeille altistuneiden työntekijöiden sosiaaliturvaa ei ole saatu Suomessa korjattua. Usein kosteus- ja homevaurion vuoksi sairastunut työntekijä jää vaille sosiaaliturvaa sairausajan palkan päättyessä, koska Kansaneläkelaitos ei maksa sairastuneelle sosiaalivakuutukseen kuuluvaa sairauspäivärahaa. Soveltamiskäytännössä henkilöä ei pidetä työkyvyttömänä, jos hänellä ilmenee oireilua ainoastaan työpaikalla, jossa on home- ja kosteusvaurioita. Jos työnantaja ei osoita sairastuneelle muuta työympäristöä eikä työntekijä kykene palaamaan entiseen työhönsä, saattaa hän jäädä täysin ilman toimeentuloa, jos oireilun ei katsota riittävän ammattitautidiagnoosiin eikä riittävään työkyvyn alenemaan.

Ammattitautidiagnostiikkaa ja tutkimusmenetelmiä tulisi kehittää, jotta kosteus- ja homevauriotapauksista kärsivien työntekijöiden sairauden laatu voitaisiin arvioida tarkemmin ja ammattitautitapauksissa heidän sosiaaliturvansa järjestää osana työnantajien rahoittamaa lakisääteistä tapaturmavakuutusjärjestelmää. Työnantaja on vastuussa terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä. Jos työnantaja laiminlyö tämän velvoitteensa, tulee kustannustenkin kohdistua työnantajiin. Ongelmaa pyrittiin ratkaisemaan mm. tapaturmavakuutuslain kokonaisuusuudistuksen yhteydessä, mutta asia kariutui työnantajapuolen vastustukseen eikä hallituksella riittänyt tahtoa viedä asiaa eteenpäin pelkästään palkansaajien tuella.

Artikla 23: Ikääntyneiden henkilöiden oikeus sosiaaliseen suojeluun

Omaishoitajat ja läheiset –liiton vuonna 2011 tekemän valituksen mukaan Suomi rikkoo ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia lääkinnälliseen apuun, sosiaalihuoltoon ja sosiaaliseen suojeluun. Valitus koskee erityisesti palvelutalojen asiakasmaksujen suuruutta sekä vaihtelevuutta palveluntarjoajien välillä ja palvelutalojen ympärivuorokautista palveluntarjonnan puutetta. Edelleenkään säädöstasolla ei taata palveluasumisessa sitä, että asiakkaalla olisi asiakasmaksujen maksamisen jälkeen varoja käytettävissään.

Artikla 24: Oikeus suojeluun työsuhteen päättämisen yhteydessä

Suomen hallitus ei ole ryhtynyt mihinkään toimiin sosiaalisten oikeuksien komitean 8.9.2016 antaman päätöksen no 106/2014 johdosta.

Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry

Akava ry

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry